Voipa!

Kirjoittanut Edvard Valpas-Hänninen


Voipa iltaa syksyistä!
Tuo niin paljo apeaa,
kun ei yhtään näytä mistä
oman immen tavottaa.
Synkkä, häijy sysimusta,
minne kätkit kultani?
Ei sen kuulu vastausta,
vaikka rintain huokuvi.
Katsoi siihen vaikka minne –
eessä yhä mustimpaa!
Toki kuulee käynnin. – Sinne
siirryn. Tunnen suudelmaa.

–[Valpa]s.


Lähde: Työmies 22.12.1903.