Voipa!
Voipa! Kirjoittanut Edvard Valpas-Hänninen |
- Voipa iltaa syksyistä!
- Tuo niin paljo apeaa,
- kun ei yhtään näytä mistä
- oman immen tavottaa.
- Synkkä, häijy sysimusta,
- minne kätkit kultani?
- Ei sen kuulu vastausta,
- vaikka rintain huokuvi.
- Katsoi siihen vaikka minne –
- eessä yhä mustimpaa!
- Toki kuulee käynnin. – Sinne
- siirryn. Tunnen suudelmaa.
Lähde: Työmies 22.12.1903.