Virsi kotimaan puolesta

Virsi kotimaan puolesta Kirjoittanut Julius Krohn

Oi kuningasten kuningas,

Sä maan ja taivaan valtias,

Myös tälle maalle silmäs luo

Ja armos runsaat lahjat suo!

Vähäinen meidän kansa on,

Maailman silmiss’ arvoton;

Vaan mitä mahtavinkin vois,

Jos voimaa sult’ ei saanut ois!

Kuin tomu edessäs on maan

Suuruudet, voimat, vallat vaan,

Kun viittaat, korkein alenee

Ja matalaiset ylenee.

Kuin usein juuri valitset

Aseikses pienet, alhaiset,

Siks’ että Sinun voimasi

Selvemmin heissä näkyisi.

Kun tahdoit kansan valitun,

Otitpa ylenkatsotun

Ja halvan Juudan kansan, sen

Teit vartiaksi totuuden.

Ja Betlehempä, pienoisin

Tuo kaupungeista Juudankin,

Sai armon armoist’ ylimmän

Messiaan nähdä syntyvän.

Oi Herra, kuule meitä myös,

Tee meissäkin Sun armotyös!

Suuruutta emme rukoile,

Me pienuuteemme tyydymme.

Vaan anna, meidän kansa sais

Ain’ olla palvelianais,

Sun töitäs aina toimittaa,

Valistua ja valistaa!

Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.