Viipyvä kevät

Viipyvä kevät Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

Voi kissat hopeaiset, te silmut harmaan puun,

teit tähynnyt oon talven, viel’ loppuun huhtikuun!

Niin kauan, kauan kestää voi kylmä pohjolan,

kun monasti jo kirsikan ma luulin kukkivan.

On tuolla pälvet hienot, mut tuolla hanki vaan,

ja lumet, raekuurot taas paiskoo ylle maan.

Jo kesäkankaan kudoin, jo vaatteen valmistin,

ja rakkaimpani saapuvan jo pikaa päättelin.

Jos lintuna vain jaksan ees laulaa suvesta,

vain nähdä kauneutta ees päiväunessa,

tai liitää hangen routaa kuin yli ruusujen, –

voi, kerta maahan putoan kuin kuollut lintunen!

Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.