Viinan juoja

Viinan juoja *).
(Suomentama Fredmanin Lauluista, N:o 10 *).
Kirjoittanut Carl Michael Bellman

*) Lauletaan kuin: ”Supa öfver klockan tolf, lefva bland förryckta” &c. Elköön kultainen luulko, jotta, näihen monen juomari-lauluihen toimittamisellamme, johtattaisimme lukioitamme juopumisehen! Kertoamme vielä nytkin, jotta hulluus monesti kyllä meitä naurattaa; voan kennenpä tekisi mieli siksikään huulluksi ruveta? Niin myös tässä: jos kohtaki tässä ei juopumista häväistäkö ja varsin pilekatak ja poletak, niin kuitenkiin, luonnollisen tapansa tarkalla kuvittamisella, uskoisimme näihen juoma-virsien käytettämisessä varmemman ehkä löytyvän keinon juopumisen karttamiseksi.

Kuuntele midi-tiedostona seuraavan kappaleen melodia:

Viinan juoja (tietoa tiedostosta)

Juua kaiket pitkät yöt,

Eleä hulluin kanssa!

Moassa on matalat työt,

Päivill’ vaivojansa.

Empä huolik mistäkään – –

Joski pyörtyisi mun peän’ – –

Minun peän’,

Kunnek mieli taipuu,

Miesi rukka vaipuu.

Jsän vanhan takissa,

Rikkinäinen retki,

Juomarien parvessa

Juonina joka hetki;

Pulloini on aivan uus’!

Oamull’, päiväll’, illan suus,’

Illan suus,’

Otan minkä voineen,

Niin kuin ykskin toinen,

Jospa nousis isäni

Vielä hauvastasa,

Niin hään sanois:

”poikani, Juoppas minun kanssa!”

Veli kulta! sanoisin,

Miellelä sen tekisin;

Tekisin,

Siitten jouvuk välleen

Levollesi jälleen!

Josma rikkaaks’ joutuisin,

Saisin rahat kanssa,

Tottapa ma jouluksi

Kävisn’ kellon kanssa.

Ostaisin, kuin monet muut,

Uuet kenkät, sukan suut;

Sukan suut,

Uuen karva lakin,

Ja paremman takin,

Mutta kuivaa kulkkuinen,

Karsinoipi kaula;

Ukot, joutukaapa tänn’!

Juokeepas ja laulaa. –

Suosiolla, rauhassa,

Viimmeisen jo ryypyn soan,

Ryypyn soan,

Siitten miesi nukkuu,

Viinoissansa hukkuu.

Lähde: Suomi 17.4.1847.