Viesti.

Kirjoittanut Eino Pakarinen


Sanattoman viestin sain mä sulta
yli vuorten, vetten, kaivatulta:
aika pysähtyi, kun viestis ehti,
sydän seisahti ja haavan lehti
värinänsä hennon hetkeks heitti,
tumma pilvi taivon kannen peitti,
kaikki olevainen häipyi pois,
tuntui kuin ei mitään ollut ois!
Sanallisen viestin sain mä sulta:
»Vaali en mä enää pyhää tulta,
tuli sammunut on, kulma liesi,
polustani poikkeaa nyt tiesi.« –
Sinkos salamoita tumma taivo,
haapa huojui, yltyi tuulen raivo,
kukat katkoi, hongat suuret kaas –
hetken päästä oli tyyntä taas!


Lähde: Pakarinen, Eino 1928: Laulu ja elämä. Liikepaino, Turku.