Vieras lippu
Vieras lippu Kirjoittanut Julius Krohn |
- Sadathan kentät näki, kuin tää kansa
- Yks’ kymmentäkin vastaan kestää voi,
- Ne sadat kentät, jotka hiekkahansa
- Ahneesti Suomen miesten veret joi:
- Kun suuren Kustaa Aadolfinsa kanssa
- He Saksaan uskonvapauden toi,
- Tai jalo Eevert Horn kun heitä johti
- Tuhannenkirkko Moskovata kohti.
- Tai kun he seuras Pultavaankin asti
- Kahdettatoista hurjaa Kaarleaan,
- Tai kun he äsken piti urhoisasti
- Yksinkin jätettynä puoliaan.
- Ja viimein vielä verillänsä kasti
- Levolla makailevan Ruotsinmaan.
- Vaan ken ne tietää, kuka muistaa meitä?
- Työt sankartemme vieras lippu peittää.
- Nyt rauha ruostua kun miekan antaa,
- Ja kansat huolett’ askaroida saa,
- Laivamme kyntää joka merta, rantaa
- Jokaista lähenevät, maailmaa
- Ylt’ ympär’ avaraa, ja kantaa
- Kalleinta maasta maahan tavaraa. –
- Vaan kuka tietää sen, ken muistaa meitä?
- Toimemme kaikki vieras lippu peittää!
- Ja Suomen miesten kautta tieteen valo
- On monta pimeätä poistanut,
- Ja moni sävel ikisoiva, jalo
- Rinnast’ on Suomen miesten kaikunut,
- Lauluiksi liittäin, min soi Suomen salo
- Ja mink’ on Suomen kansa tuntenut. –
- Vaan Suomalaisiksi ken tietää heitä? –
- Kaikk’ kielen vieraan vieras lippu peittää!
- Oi Suomen lapsi! Herra kansallemme
- Matalan, halvan sijan tänne loi;
- Et kaikkea voi muuttaa, osaksemme
- Min Kaikkivallan viisas neuvo soi.
- Suureksi hengen töissä tok’, jos emme
- Me petä, Suomi vielä päästä voi.
- Sä vieraan kielen vieras lippu poista,
- Ja kirkkaana sen nimi kerran loistaa!
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.