Vie voittoon

Kirjoittanut Herman Laukkanen


Vie voittohon, toveri, aarteesi,
sä punainen soturi jalo,
nyt syttynyt liekkeihin kauttasi
tuo maailman kumouksen palo.
Vie taistojen teitä
myös taistohon meitä.
Ei syrjässä saa olla kukaan.
On kaikkien käytävä mukaan.
Sun kalvallas vapaus kansojen
ja uusien aikojen rusko.
Sun kalvallas loistavi vapauden
ja uusien voittojen usko.
Vie taistojen teitä – jne.
Kun ympäri hiipii jo kuolon yö
ja näytti jo mustalta meistä,
sun rauhaisna rinnassa sydän lyö,
sä uneksit voittojen teistä.
Vie taistojen teitä – jne.
Ja uskosi vahva ei pettänyt,
on voitto nyt saatuna suuri,
ei iskuas pyöveli kestänyt,
on murrettu lahtarimuuri.
Vie taistojen teitä – jne.
Kyl’ taistot, mi vielä on edessäs,
myös miestä ja miehuutta kysyy,
mutt uskon, ett, toveri, kädessäs
nyt vieläkin kalpasi pysyy.
Vie taistojen teitä – jne.
Siis voittoon vie, toveri, aatteesi
sä punainen sankari jalo,
nyt syttynyt liekkeihin kauttasi
tuo maailman kumouspalo.
Vie taistojen tietä
myös taistohon meitä.
Ei syrjässä saa olla kukaan.
On kaikkien käytävä mukaan.

1920


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.