Vetten vyössä
Vetten vyössä Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Liitää vetten vyössä venho,
- taivas yllä, aalto alla,
- mikä ihmeellinen tenho,
- mikä kauneus kaikkialla.
- Värivälke taivaankaaren
- vesiin väilyvät luo kuvat,
- hahmot joka niemen, saaren
- kuultokalvoon kuvastuvat.
- Poiss’ on myrsky, joka raivas
- tiensä ulapoiden yli,
- toisensa löys maa ja taivas,
- kultapilven aallon syli,
- päivänsätehitten taikaa
- poveensa saa kukka lumpeen,
- utu-unelmainsa aikaa
- elää päivänsä se umpeen.
- Kaikki kaunis toisehensa
- yhteenliittyä nyt halaa,
- herkimmille haaveillensa
- henki heljän muodon valaa.
- Liitäväinen perho pieno
- perho tarujen on tarhain,
- taivaan värisointu hieno
- on sun unelmasi parhain.
- Ja kun usviin uinuin vesi
- antaa sulle lähtömerkin,
- tunnet, ett’ on toivehesi
- illan rusko hennoin, herkin.
- Venho hiljaa soljuu saareen,
- lempeään sä saavut lehtoon,
- tummuvaiseen taivaankaareen
- syttyy ensi tähti ehtoon.
Lähde: Rytkönen, Antti 1930: Yksinäisyyden sävel: runoja. Otava, Helsinki.