Varpuselta
Varpuselta. Kirjoittanut Kaarlo Slöör |
- Miksi, varpusraukka tänne
- Kylmäks talveksikin jäät?
- Miks, kuin muut, et mene sinne,
- Joss’ on aina kesän säät?
- Sinne missä ijäisesti
- Onpi hedelmässä puu,
- Missä luonto lempeästi
- Öin ja päivin uneksuu;
- Missä luonnon rikkautta
- Kantaa kaikkialla maa,
- Ruusu-pensaat puuttumatta
- Laaksoloissa tuoksuaa;
- Missä tumman siintävänä,
- Kaarevana, loistelee
- Taivas; kullan kiiltävinä
- Veessä kalat uiskelee;
- Missä perhot kauno-siivin
- Lempiellen liehuvat;
- Riemurinnat tuhat äänin
- Linnut puissa laulavat.
- Miks et sinne? – Tänne vain sa
- Kylmähän jäit Pohjolaan,
- Myrskyn, tuiskun helmahan – ja
- Kenties nälkään kuolemaan.
- Talvell’ elo täält’ on poisi,
- Luonto kuollehena on;
- Oi, sun siellä paremp’ oisi –
- Tänne jäit sa onneton!
- ”Sirr, sirr” – varpu räystähältä
- Vastauksen sirkuttaa –
- ”Pois en, pois en mene täältä,
- Sillä tääll’ on synnyinmaa.”
- Synnyinmaa! Se armain mulle,
- Joskin kylmä, köyhä, on! –
- Suomen lapsi! myöskin sulle
- Olkoon maasi – verraton!”
Lähde: Keski-Suomi 11.10.1879.