Vanhus kellollensa (Keski-Suomi)

Vanhus kellollensa.

Kirjoittanut F. F. Brummer

Kelloni, käydä rapsutat

Niin vilkahasti taas

Ja: ”aika rientää!” muistutat,

Se sun on toimintaas.

Niin – aika rientää armainen,

Ja voimat raukenee;

Vaan: terve! kuollo rauhainen.

Kun hautain aukenee.

Sa murheen, riemun hetkiä

Oot mulle mittaillut.

Oi, nuoruuteni retkiä,

Vaikk’ oonkin harhaillut!

Nyt muisto teistä vanhuksen

Ehtoota purppuroi.

Ja toivo poistaa pilveksen,

Kuin kirkas aamu-koi.

Sa vaivoista, kuin vanhuskin,

Jo vihdoin uupuilet;

Niin arvelen, kosk’ useinkin,

Käymästä taukoilet.

En moiti sua. Mieluimmin

Tok’ tointas harjotat

Ja käyt taas kahta kiivaammin,

Kun käymään tarkotat.

Lähde: Keski-Suomi 19.1.1878.