Vanha ystävä kaukaa ystävälle
Vanha ystävä kaukaa ystävälle. Kirjoittanut Jaakko Juteini |
- Ehkä on eromme enennetyllä
- iällä ollut jo kestävä kyllä,
- suosio sielumme kiinittää,
- ystävät muistolla yhdistää.
- Vaikka on vaiheilla kuoleman hetki,
- ei mene mielestä riemuinen retki;
- viipyen vielä se vaikuttaa,
- onnea ollutta ilmoittaa.
- Kallis on kaiketi kullalla hinta,
- kallihin rakas ja kytevä rinda,
- jota ei jakseta jähdyttää,
- erolla, vuosilla eksyttää.
- Sydän on sima ja metinen mieli,
- palava poveni; vaan kova kieli
- ei taida sanoja taivuttaa,
- ja sitä sinulle ilmoittaa.
- Toivo on tallella elämän teillä,
- että on endinen rakkaus meillä,
- sulana suosion säilyttää,
- virvoittavaisena viivyttää.
W. – s.
Lähde: Sanan Saattaja Viipurista -lehden vuosikerta 1841, 3. huhtikuuta s. 2. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 23.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Sanan Saattaja Viipurista, vuosikerta 1841. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ssv/ssv1841_rdf.xml.