Vanha muisto.

Kirjoittanut Eero Eerola


Muistan kotikylän kaikki töllit,
yks on sentään muisto rakkahin:
vanhan Ranta-Kustaan harmaa maja
luona sammaltuneen laiturin.
Istui ikkunassaan usein ukko,
katsoi lasten rapuretkiä,
kutsui tölliinsä; kas siellä vasta
elää saimme satuhetkiä!
Laineet loiskuttivat rantakiviin,
kauempana keinui ulpukat...
ukko pöydän luona piippu suussa,
edessänsä verkon kudonnat.
Suuri hämähäkki loukossansa
tarkasteli kärpäspyydystään...
vanha kello hiekkapainoinensa...
kaikki, kaikki nuo ma vielä nään.
Nään sen suuren sokurkimpaleenkin,
minkä ravuistani kerran sain...
vanhan Ranta-Kustaan harmaa tölli
yhä kirkastuu mun muistossain.


Lähde: Eerola, Eero 1916: Lauluja ja runoja. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna.