Vanha alkuperäinen Suomal. Virsi, N:o 380
Vanha alkuperäinen Suomal. Virsi, N:o 380. Kirjoittanut Gustaf Reinhold Blomqvist |
1.
- Miksi ulkona niin kauvan
- Viivyt, Herran siunattu?
- Tule sisään, kovin aivan
- Olen raukka vaivattu.
- Tule, Jesu armias,
- Tyköni Sun turvallas,
- Tule mua virvoittamaan,
- Kuolemasta kirvoittamaan.
2.
- Laki Herran vihaa suurta,
- Onnetointa osoittaa,
- Sydäntäni myöten juurta
- Haikiasti haavoittaa;
- Piru kiusaa kanteellaan,
- Omatunto nuhdellaan,
- Kaikki soimaa, päälle kantaa,
- Eikä tahdo levon antaa.
3.
- Jos nyt vaivastani tästä,
- Joka mua murentaa,
- Mielin jolla neuvoin päästä,
- Ja niin huolet huojentaa,
- Apua en keltäkään
- Löydä, ystävältäkään.
- Kaikki, kuin maailma tarjoo,
- Katoo äkisti kuin varjo.
4.
- Niinkuin savu tuuleen, hajoo
- Kunnia ja korkeus,
- Pian käsistä pois vajoo
- Tavara ja rikkaus.
- Jos mä olen iloinen,
- Niinkuin kedon kukkainen,
- Riemu raukee, pian puuttuu,
- Pian murheeksikin muuttuu.
5.
- Jesu, minulle köyhälle
- Olet apu ainoa,
- Mua Sanallas pyhällä
- Virvota ja lohduta
- Vastoin Pyhää Lakias
- Ja Sun uhkauksias;
- Ansiostas avun tuotan,
- Siihen itsiäni luotan *).
6.
- Rakas Jesu, ystäväni,
- Tule sisään sydämeen.
- Että saisin mieleheeni
- Jälleen rauhan kadonneen;
- Sinä tiedät parhaitten,
- Mitä minä tarvitsen;
- Tykönäsi levon laina,
- Anteeksi suo synnit aina.
7.
- Minua kuin kurittanet
- Kautta vastoinkäymisen,
- Uskon sillä vahvistanet,
- Lopun suonet suloisen.
- Tukeva on toivoni,
- Että vihdoin sieluni
- Ruumiin kanssa yhdistelet,
- Taivaan iloon johdattelet.
[Gustaf Reinhold] B[lom]q[vis]t.
*) Tämä värsy muuten kauniisti juoksevassa virressä soipi meidän korvissa kyllä kankeesti, eikä ole, meidän luulomme mukaan, aina käypäkään oikeelle mitallensa, niinkuin jo ensimäinen rivi: ”Jesu, minulle köyhälle”, näyttää. Olemme koittaneet sen siaan sommitella toisen pienillä sanoin muutoksilla, jonka myös tässä painatamme:
V. 5.
- Sinuun, Jesu, täällä luotan,
- Olet apu ainoa,
- Sanastasi turvaa tuotan,
- Lohdutusta, valoa;
- Vastoin pyhää lakias
- Ja Sun uhkauksias
- Ansiosi avun antaa,
- Sydämmeeni levon kantaa.
P. A.