Vanha-Junkkari
Vanha-Junkkari. (Mukaama Saksan-kielestä *). Kirjoittanut anonyymi |
Suomentanut Elias Lönnrot. |
- Saattas’, sanot veikkoseni,
- Tulla aikaan akattaki,
- Toveritta tansaella,
- Kuolla ilman kumppanitta.
- Et sa veikkoni eläisi,
- Tulis aikahan akatta;
- Jos ei akkoja olisi,
- Vielä puusta vesteleisit,
- Haapa-puusta hakkeleisit,
- Koivusta kokisit saaha
- Vaimon valkian-verevän,
- Jok’ ois’ varrelta valittu,
- Kaunis kansa kasvoiltansa.
- Muista myöskin, veikkoseni,
- Akkain avut kolminaiset:
- Syän rinnasa sytevä,
- Sulohinen suussa kieli,
- Talon anti tarkka päässä.
- Jos sa vaimon valmistaisit,
- Kasvot kullasta kuvaisit,
- Rinnat, hoikan, hopiasta,
- Yöksi vierehen viruisit,
- Käsivarrellen valuisit;
- Kylm’ ois’ kulta kumppaniksi
- Vilun hohtaisi hopia.
- Muista vielä, veikkoseni,
- Akkain avut kolminaiset:
- Huulet kauniit, hunajaiset,
- Varsin sievät käsivarret,
- Rinta lämmin, läikkyväinen.
- Naippa, veikkoni, välehen,
- Ottaos valittu vaimo
- Suloisesta Suomen-maasta,
- Elikkä etemmä vielä
- Saahos Saksan neitosista,
- Kaunis Riian kaupunnista,
- Vereväinen Venäjältä.
*) Muualta saatu.
Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 5.1.1833.