Valtiovarainministeriön lausunto arvojärjestysehdotuksesta
VALTIOVARAINMINISTERIÖ
HELSINGISSÄ,
lokakuun 30 p:nä 1920.
N:o 2493.
Kansliapällikön kirjelmän mukana kuluvan lokakuun 15 päivältä N:o 782 oheenliitetyn ehdotuksen johdosta uudeksi arvojärjestykseksi saa Valtiovarainministeriö alaisiinsa virkamiehiin nähden ehdottaa seuraavat muutokset:
Tullihallituksen ylikamreeri, jonka tulee olla suorittanut ylempi hallintotutkinto tai filosofiankandidaattitutkinto arvolauseella kansantaloudessa ja finanssiopissa, lienee virkaansa nähden lähinnä verrattava Kouluhallituksen ylikamreerin viran haltijaan ja ehdotetaan siis ylennettäväksi VI:sta arvoluokasta V:teen arvoluokkaan;
Tullihallituksen apukamreerin virka, johon voi tulla nimitetyksi myös kauppakorkeakoulun kurssin suorittanut henkilö, on Tullihallituksen lähinnä alhaisin ja epäitsenäisin virka, ja kuuluisi oikeammin samaan arvoluokkaan kuin tulliekspeditöörit, eli IX:teen (ehdotuksen mukaan VIII luokkaan).
Tullihallituksen alaisten tullialuksien päälliköistä on 1 ja 2 palkkausluokan ylipäällysmiehet ehdotettu IX:teen ja 3 palkkausluokan X:teen arvoluokkaan. Pääsyä varten näihin virkoihin vaaditaan samat tutkinnot kuin kauppalaivain päälliköiltä, jota paitsi heillä tulee olla todistus tullivirkamiestutkinnossa vaadittavista tiedoista tulliasetuksien tuntemuksessa. Valtioneuvoston 18 päivänä syyskuuta 1919 tekemällä päätöksellä on tullivartiolaivojen päällikköjen palkkaedut kerta kaikkiaan määrätty siten, että tullialuksien 1 ja 2 palkkausluokan päälliköt saavat saman palkkauksen kuin Merenkulkuhallituksen 2:sen palkkausluokan päälliköt ja tullialuksien 3 palkkausluokan päälliköt saman palkkauksen kuin Merenkulkuhallituksen 3 palkkausluokan päälliköt. Tähän nähden ei tullialuksien päällikköjä olisi asetettava, kuten arvojärjestysehdotuksessa on tehty, 2 jopa 3 arvoluokkaa vastaavia Merenkulkuhallituksen laivanpäällikköjä alemmaksi. Ehdotetaan niinmuodoin, että tullivartioaluksien 1 ja 2 palkkausluokan ylipäällysmiehet siirrettäisiin IX:sta luokasta VIII:teen ja 3 palkkausluokan ylipäällysmiehet X:sta IX:teen arvoluokkaan.
Viidennen luokan tullikamarin tullinhoitaja, ollen paikallisviraston itsenäinen päällikkö, olisi myöskin korotettava IX:sta luokasta VIII:teen luokkaan.
Yleisen Revisionioikeuden ylitirehtöörin A. Stråhlmanin oheenliitetyssä lausunnossa esitetyillä perusteilla ehdotetaan, että Revisionikonttorin toinen reviisori siirrettäisiin IX:stä arvoluokasta VIII:teen arvoluokkaan.
Vielä pyytää Valtiovarainministeriö ehdottaa, ettei ylipäänsä kaikkia Suomen Pankin komisariuksia asetettaisi samaan V:teen arvoluokkaan, vaan ainoastaan suurempien konttorien, nimittäin Turun, Viipurin ja Tampereen komisariukset, jota vastoin muut Suomen Pankin komisariukset luettaisiin VI:teen arvoluokkaan.
K.D.V.M.190/54.1920.
Ehdotuksessa on Revisionikonttorin ensimäiset reviisorit viety arvojärjestyksen 7:teen luokkaan, kun taas toiset reviisorit ja Revisionioikeuden notari on viety 9:teen luokkaan. Tämä kyllä on sopusoinnussa 1897 vuoden arvojärjestyksen säännösten kanssa, siinä kun ensimäiset reviisorit kuuluvat 9:teen, mutta toiset reviisorit ja notari 12:teen luokkaan. Näin alhaisessa luokassa eivät kuitenkaan nämä virkamiehet sitä ennen ole olleet. 1860 vuoden arvojärjestyksen mukaan kuuluivat näet ensimäiset reviisorit 9:teen ja toiset reviisorit 10:teen luokkaan. Kun notarinvirka vuonna 1879 perustettiin, säädettiin syyskuun 10 päivänä 1879 annetussa julistuksessa että notarilla oli oleva sama arvo kuin toisilla reviisoreilla. Syy siihen että kysymyksessä olevat virkamiehet vuonna 1897 alennettiin 10:stä luokasta 12:teen ei voine olla mikään muu, kuin että 1897 vuoden arvojärjestyksen laatijalta on puuttunut tietoja näiden virkamiesten tehtävistä ja virka-asemasta yleensä. Toisten reviisorien virkapätevyys ja velvollisuudet ovat aivan samat kuin ensimäisten reviisorien, joten näyttää kohtuuttomalta että he ovat asetetut kahta astetta alempaan arvoluokkaan, kun eroitus heidän ja ensimäisten reviisorien välillä supistuu vain virkanimeen ja tuhat markkaa pienempään vuosipalkkaukseen. Mitä taas notariin tulee, niin hän, jonka virka-asema, hänen tehtäviinsä ja pätevyyteensä nähden, on verrattava keskusvirastojen sihteerien asemaan, joutuisi ehdotetussa arvojärjestyksessä kolme astetta alemmaksi kuin sihteerit ja kaksi astetta alemmaksi kuin esimerkiksi rautatiehallituksen ja merenkulkuhallituksen notarit. Ehdotetaan sentähden, että Yleisen revisionioikeuden notari ja revisionikonttorin toiset reviisorit asetettaisiin samaan luokkaan kuin ensimäiset reviisorit eli siis 7:teen arvoluokkaan. Notari joutuisi tällöin yhtä luokkaa alemmaksi kuin keskusvirastojen sihteerit ja samaan luokkaan kuin edellämainitut notarit.
Yleisessä Revisionioikeudessa 4 päivänä marraskuuta 1920.
Lähde muokkaa
- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston saapuneet kirjeasiakirjat kirjeakti 309/448 KD 1919.