Valtiopäivistä VI (Rosenborg)

Valtiopäivistä VI (Rosenborg)

Kirjoittanut Johan Wilhelm Rosenborg

Waltiopäiwistä VI

(Jatko n:oon 74)

”Mitä säätyjen jäsenten oikeuksiin ja welwollisuuksiin istunnoissa ollessa kuuluu, on wanhan tawan mukaan kullakin säädyllä oikeus tehdä itselleen järjestyssääntöjä, jotka tarkemmin määrääwät oikudet ja wellvollisuudet asioista wäiteltäissä tahi äänestäissä. Näinä äänestämisen säännöt eiwät tarwitse muuta wahistusta; ne owat waan säädyn enemmistön mielen kuwa. Ne woiwat sisällyksensä puolesta olla aina toisilla waltiopäiwillä toisellaiset ja se on siis mahdoton niistä mainita tarkkoja ohjeita.”

"Jonkun kysymyksen johdosta wäiteltäissä ei waltiopäiwämies saa käyttää toisiaan wastaan persoonallisesti herjaawia lauseita; jos semmoisia lausutaan, on säädyllä walta siitä päättää ja tuomita wikapään sen edeswastauksen alaiseksi, jonka järjestyssäännöt siinä suhteessa määrääwät eli ellei niissä ole semmoista määräystä, semmoisen edeswastauksen alaiseksi kuin sääty näkee hywäksi.”

"Istunnoita pidettäissä on säädyn sihteeri eli, jos hänellä on este, joku muu säädyn kansliasta hänen siaisenaan pöytäkirjaa kirjoittamassa. Pöytäkirjaan pitää otettaman tarkasti ja selwästi kaikki mitä istunnossa tapahtuu ja päätetään.”

Talonpoikaissäädyn sihteerin oikeuksista ja welwollisuuksista.

"Perustuslaissamme ei ole mitään tarkempia määräyksiä tässä suhteessa, mutta jos kysymme neuwoa hallitsijan ja säätyjen määräämältä walankaawalta, jonka mukaan tämän säädyn sihteerin täytyy tehdä wirkawalansa, hawaitsemme hänen olewan wirallinen neuwonantaja säädylle. Hänen pitää, näet, auttaa säätyä hywillä neuwoilla kaikissa asioissa, jotka tarkoittawat hallitsijan ja maan parasta, ja hänen oikeutensa olla säädyn mietinnöissä osakasna on siis täytymyksenä pidettäwä. Onpa hänellä myös walta kieltää pöytäkirjaan ottamasta ””kaikki semmoiset asiat, jotta sotiwat hallitusmuotoa”” tahi ””maan wapaulta ja yleistä menestystä wastaan.”” Kaikesta tästä woipi hawaita että talonpoikaissäädyn sihteeri on paremmin säädyn lainoppinut neuwonantaja ja lakitieteellinen apulainen sen puhemiehelle, kuin säädyn keskustelujen ylöskirjottaja. Hänen semmoinen kohtalonsa säädyssä on waikuttanut, että hän ei ole itse toimittanut alkuperäistä työtänsä, pöytäkirjankirjoittamista säädyn istunnoissa, waan että se on jätetty muiden toimitettawaksi.”

"Tämä talonpoikaissäädyn sihteerin kohtalo ei yhtahywin ole wuodelta 1778, jolloin nyt täytettäwä walankaawa otettiin hyeäksi. Se kaawa on melkeen samallainen kuin 1723 wuotuisen waltiopäiwäjarjestyksen 11 §:lässä. Wallanpäallä olewat säädyt tahtoiwat sihteerin kautta johtaa talonpoikaissäätyä. Wuoden 1772 jälkeen muuttui hän hallitsijan kapineeksi (ett redstap åt regenten). Sitä tarkoittaa myös se sanan muutos, joka hawaitaan tapahtuneen nyt käytettäwässä walankaawassa, kun sitä werrataan 1723 wuotuiseen, ja tämä muutos sietää sitä enemmän mainita, kuin se näyttää, miten Kustawi kolmammen tapa oli menetellä. Wiimeiksi mainitun walankaawan mukaan pitää sihteerin wannoa nain: ””Minä welwoitan myös itseni etten kellenkään, olipa hän kuka hywänsä, säädyn neuwoittelemistä ja keskustelemista, sen luwatta, millään lailla ilmoita””, joka nyt käytettävässä walankaawassa on saanut seuraaman muodon: ””Minä welwoitan myös itseni, etten kellekkään niistä muista kolmesta säädystä, olipa hän kuka hywänsä, säädyn neuwoittelemista ja keskustelemista”” j. n. e. Panemalla wäliin sanat niistä muista kolmesta säädystä, woitti kuningas sen, että sihteeri, ilman että häntä woitiin syyttää walapatoksi, saattoi hanelle ilmaista kaikki mitä saadyssa tapahtui eli puhuttiin.”

(Jatk.)

Lähde: Suomen Julkisia Sanomia, n:o 75, 1.10.1863