Valtioneuvoston päätös leimaverolain soveltamisesta
Suomen asetuskokoelma 663/1943.
Valtioneuvosto on tänä päivänä annetun leimaverolain 102 §:n nojalla antanut seuraavat tarkemmat määräykset sanotun lain soveltamisesta:
Kun virastojen ja viranomaisten toimituskirjat taikka yksityisten välikirjat ja muut asiakirjat, paitsi arvopapereiden myynnistä ja vaihdosta laaditut laskelmat, varustetaan leimamerkillä, on leimamerkki kiinnitettävä toimituskirjan tai asiakirjan ensimmäiselle sivulle. Jos tilaa ei ole ensimmäisellä sivulla, saa leiman panna takasivullekin.
Jos viranomainen, jolle annetaan leimaverolain mukaan leimamerkeillä varustettava asiakirja, tätä tarkastaessaan havaitsee, että se ei ole leimattu täyteen määrään, kehoittakoon asiakirjan antajaa varustamaan sen puuttuvilla leimamerkeillä, uhalla ettei asiakirjaa muuten oteta vastaan.
Sellaisesta viranomaisen määräyksestä saa valittaa siinä järjestyksessä, kuin leimaverolaissa säädetään.
Jos asiakirja on otettu vastaan oikeuteen tai virastoon taikka toimituskirja sieltä annettu, älköön sitä jätettäkö huomioon ottamatta, vaikka se sittemmin havaitaan puutteellisesti tai väärin leimatuksi, vaan vastatkoon asianomainen virkamies siitä, että leimaveron suorittamisvelvollisuus täytetään.
Avoin kirje tai muu asiakirja, jolla annetaan arvonimi todellisen viran sitä seuraamatta, varustetaan leimalla allamainituin määrin:
|
|
|
|
|
|
|
Edellä 2 sarakkeessa mainituin määrin leimataan myös asiakirja, jolla arvonimi annetaan valtion, kunnan tai kirkollisessa palveluksessa ansioituneelle eläkkeellä olevalle henkilölle, kuitenkin niin, että leimavero tällöin on oleva vähintään 200 markkaa.
Kun annetaan sellainen arvonimi, jota ei ole 1 momentissa mainittu, määrää valtioneuvosto, paljonko sitä koskevasta asiakirjasta on leimaveroa suoritettava.
Avoin kirje, jolla ulkoasiainhallinnossa palvelevalle annetaan, vastaavan viran sitä seuraamatta, jokin jäljempänä mainituista arvonimistä käytettäväksi sinä aikana, jonka asianomainen on ulkoasiainhallinnon palveluksessa, varustetaan, ellei valtioneuvosto määrää sitä leimatta annettavaksi, leimalla seuraavin määrin:
|
|
Avoin kirje, jolla ulkoasiainhallinnon palveluksesta eroavalle tai eronneelle annetaan oikeus jatkuvasti käyttää aikaisemmin saamaansa tai hänellä erotessaan ollutta virkaa vastaavaa arvonimeä, varustetaan leimalla seuraavin määrin:
|
|
Kansalaiskirjasta kansalaisoikeuden saamiseksi, jos hakija ei ole aikaisemmin ollut Suomen kansalainen eikä nauti täällä turvapaikkaoikeutta, suoritetaan leimaveroa hakijan viimeksi verotetun vuositulon perusteella 1,000 markkaa kultakin täydeltä 10,000 markalta sekä hänen viimeksi verotetun omaisuutensa perusteella 200 markkaa kultakin täydeltä 50,000 markalta, kuitenkin yhteensä vähintään 1,000 ja enintään 15,000 markkaa. Vuositulojen ja omaisuuden määrän arvioi sisäasiainministeriö.
Perintökirja varustetaan leimalla 20 markan määrään kultakin täydeltä 1,000 markalta siitä arvosta, jonka lääninhallitus harkitsee tilalla olevan, kuitenkin niin, että vero on vähintään 100 ja enintään 5,000 markkaa.
Päätös tai pöytäkirjanote on varustettava leimalla seuraavin määrin, kun sillä myönnetään lupa ravintola-, ruokala- tai kahvilaliikkeen harjoittamiseen:
a) luokitettavan liikkeen harjoittamiseen, liikkeen ja sen huoneiston laadusta, suuruudesta ja paikasta riippuen, lääninhallituksen harkinnan mukaan: kun lupa koskee ensimmäisen luokan ravintolaa 15,000–30,000 markkaa; toisen luokan ravintolaa taikka ensimmäisen luokan ruokalaa tai kahvilaa 10,000–20,000 markkaa; toisen luokan ruokalaa tai kahvilaa 2,000–12,000 markkaa; kolmannen luokan ruokalaa tai kahvilaa 500–5,000 markkaa, kuitenkin niin, että milloin myönnetään lupa harjoittaa samassa huoneistossa eri luokkiin kuuluvaa liikettä, leimavero määrätään sen liikkeen mukaan, josta se on suurin;
b) ravintolan-, ruokalan- tai kahvilanpitoon rautateillä tahi matkustajalaivoissa taikka tilapäiseen ravintolan-, ruokalan- tai kahvilanpitoon julkisten näyttely- tai juhlatilaisuuksien tahi työmaiden yhteydessä vähintään 500 markkaa.
Päätöksen leimaamisesta siinä tapauksessa, että liike on siirtynyt läheiselle henkilölle, on säädetty leimaverolain 10 §:n Päätös nimikkeen 8 kohdassa.
Jos ravintola-, ruokala tai kahvilaliike siirretään ylempään luokkaan tahi muussa suhteessa muutetaan sellaiseksi, että siitä edellä olevain säännösten mukaan olisi suoritettava entistä enemmän veroa, leimataan asiaa koskeva päätös uudelleen määrättävän ja aikaisemmin suoritetun veron eroa vastaavaan määrään. Milloin muutoksen ei harkita aiheuttavan veron korottamista, leimataan päätös leimaverolain 6 §:n mukaan.
Edellä 1 momentin a) kohdassa säädetty ensimmäisen luokan ravintolaliikkeen leimavero sovellettakoon myös hotelliin, toisen luokan ruokala- tai kahvilaliikkeen leimavero matkustajakotiin ja kolmannen luokan ruokala- tai kahvilaliikkeen leimavero yömajaan, kuitenkin niin, että milloin matkustajakodin tai yömajan yhteydessä harjoitetaan ravitsemisliikettä, leimavero määrätään sen liikkeen mukaan, josta se on suurempi.
Päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönnetään lupa sellaisen ravintolan tai ruokalan, jossa saadaan anniskella väkijuomia, aukioloajan pidentämiseen, varustetaan leimalla, ottaen huomioon liikkeen laatu ja laajuus sekä miten useaa ja mitä iltaa tai yötä viikossa ja montako tuntia illassa tai yössä lupa koskee, sen viranomaisen harkinnan mukaan, joka luvan antaa, kultakin kalenterikuukaudelta tai sen osalta seuraavin määrin, kun lupa tarkoittaa:
1) Helsingin kaupungissa olevaa ensimmäisen luokan ravintolaa, 1000–4,000 markkaa; toisen luokan ravintolaa taikka ruokalaliikettä, 500–2,000 markkaa;
2) muualla olevaa ensimmäisen luokan ravintolaa, 1,000–2,000 markkaa; toisen luokan ravintolaa taikka ruokalaliikettä, 300–1,000 markkaa.
Jos lupa koskee enintään kahta iltaa viikossa ynnä lähinnä seuraavia öitä, alennetaan 1 momentin mukaan määrättävä vero puoleen, ei kuitenkaan vähempään kuin 300 markkaan kalenterikuukaudelta tai sen osalta.
Milloin lupa annetaan ainoastaan tilapäisesti, enintään kahdeksi kerraksi, määrätään vero, huomioon ottaen 1 momentissa mainitut perusteet, 300–600 markaksi.
Päätöksestä tai pöytäkirjanotteesta, jolla myönnetään lupa sellaisen ravintolan tai ruokalan, jossa ei saa anniskella väkijuomia, taikka kahvilan aukioloajan pitentämiseen, on veroa suoritettava vähintään 300 markkaa kalenterikuukaudelta tai sen osalta.
Päätöksestä tai pöytäkirjanotteesta, jolla myönnetään lupa yleisen tanssin tai kabaree-esitysten toimeenpanemiseen sellaisessa ravintolassa, jossa saadaan anniskella väkijuomia, suoritetaan leimaveroa, ottaen huomioon liikkeen laatu ja laajuus, sen viranomaisen harkinnan mukaan, joka luvan antaa, kultakin kalenterikuukaudelta tai sen osalta, kun lupa koskee:
1) Helsingin kaupungissa olevaa ensimmäisen luokan ravintolaa, 3,000–15,000 markkaa; toisen luokan, 2,000–6,000 markkaa;
2) Viipurin, Turun tai Tampereen kaupungissa olevaa ensimmäisen luokan ravintolaa, 2,500–6,000 markkaa; toisen luokan 2,000–5,000 markkaa;
3) muualla olevaa ensimmäisen luokan ravintolaa, 2,000–5,000 markkaa; toisen luokan, 800–2,000 markkaa.
Jos lupa annetaan yleisen tanssin tai kabaree-esitysten toimeenpanemiseen enintään kahtena päivänä viikossa ynnä lähinnä seuraavina öinä, alennetaan 1 momentin mukaan määrättävä vero puoleen, kuitenkin niin, että vero on oleva vähintään 500 markkaa kalenterikuukaudelta tai sen osalta.
Milloin lupa annetaan ainoastaan tilapäisesti, enintään kahdeksi kerraksi, määrätään vero, huomioon ottaen 1 momentissa mainitut perusteet, 500–3,000 markaksi.
Päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönnetään lupa yleisen tanssin tai kabaree-esitysten toimeenpanemiseen sellaisessa ravintolassa, jossa ei saa anniskella väkijuomia, taikka kahvilassa, varustetaan leimalla, huomioon ottaen edellä veron suuruuteen vaikuttavat asianhaarat, 500–1,500 markan määrään kultakin kalenterikuukaudelta tai sen osalta.
Päätös tai pöytäkirjanote, josta leimaverolain 10 §:n Päätös nimikkeen 11 kohdan mukaan on suoritettava leimaveroa, varustetaan leimalla seuraavin määrin, kun myönnetään lupa:
a) huvitusta varten valmistetun, maksua vastaan käytettävänä olevan raha-automaatin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen, jonka käyttämisestä voi saada voittona rahaa, kustakin erikseen 200 markkaa;
b) maksua vastaan huvitusta varten järjestetyn muunlaisen kuin edellisessä kohdassa mainitun automaatin pitämiseen kustakin erikseen 300 markkaa;
c) maaliinammunnan, nuolen- tai renkaanheiton tahi muun siihen verrattavan ajanvietteen tai kilpailun toimeenpanemiseen, taikka taitavuus- tai onnenpelin tahi muun niihin verrattavan laitteen pitämiseen, kustakin erikseen 100 markkaa;
d) karusellin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen, kustakin erikseen 500 markkaa;
e) posetiivinsoiton tai muun sellaisen ulkoilmasoiton tai -laulun harjoittamiseen, 100 markkaa;
f) ammattimaisiin taitovoimistelu-, voima- ja urheiluesityksiin, 100 markkaa;
g) nyrkkeilyesityksiin ja kilpailuihin, joissa esiintyy ammattinyrkkeilijöitä, 500 markkaa;
h) ammattimaiseen eläinten ja vahakuvaston näyttämiseen, 300 markkaa;
i) näytäntöihin ammattimaisen tarjoilun yhteydessä, 300 markkaa;
j) naamiaisiin ja karnevaalitanssiaisiin, 500 markkaa.
Kaikki edellä tässä pykälässä mainitut määrät on laskettava kultakin kalenterikuukaudelta tai kalenterikuukauden osalta, jonka ajaksi lupa myönnetään.
Päätöksen leimalla varustamisesta, milloin vero jo on samalta ajalta toisella paikkakunnalla maksettu, säädetään leimaverolain 10 §:n Päätös nimikkeen 2 momentissa.
Osakekirjain leimaamiseen niitä annettaessa on käytettävä sellaisia leimamerkkejä, kuin on säädetty 35 §:n 2 momentissa.
Kun osakeyhtiö tai osakepääoman korotus ilmoitetaan kaupparekisteriin merkittäväksi, on ilmoituksen ohella maistraatille tai kruununvoudille annettava leimaverolain 82 §:ssä mainittu postilaitoksen todistus, jossa on ilmoitettava, montako ja minkä määräistä leimamerkkiä on ostettu senlaatuisia, joita on käytettävä osakekirjoja annettaessa taikka, milloin leimavero on lääninrahastoon suoritettu, sen antama todistus.
Maistraattien ja kruununvoutien on valvottava, että 2 momentissa sekä leimaverolain 82 §:ssä olevia säännöksiä noudatetaan.
Kruununvoudin ja julkisen notaarin tulee pitää luetteloa niistä leimaverolain 34 ja 35 §:ssä mainituista asiakirjoista, jotka hänelle sanotun lain 83 §:n mukaisesti näytetään. Luetteloon on merkittävä päivä, jolloin asiakirja on kruununvoudille tai julkiselle notaarille esitetty, asiakirjan päiväys, osakeyhtiön nimi, niiden varojen määrä, jotka asiakirjan mukaan on päätetty yhtiölle hankkia, sekä asiakirjaan kiinnitetyn leimamerkin määrä.
Arvopaperipörssin välityksellä tehdyistä arvopaperikaupoista laadittavaan laskelmaan on merkittävä sen pörssinjäsenen nimi, jonka pörssivaihtoa laskelma osoittaa, sekä pörssivaihto sinä kalenterikuukautena, jota laskelma tarkoittaa.
Kun laskelma laaditaan ilman arvopaperipörssin välitystä toimitetusta arvopaperien myynnistä tai vaihdosta, on siihen merkittävä sopimuksentekijäin ja, jos arvopaperi on luovutettu huutokaupalla tai muuten kolmannen henkilön välityksellä, huutokaupantoimittajan tai välittäjän nimi ja osoite, niin myös luovutuksen aika ja paikka, luovutuksen esine sekä, arvopapereita myytäessä, kauppahinta ja, vaihdettaessa, niiden vaihtoarvo siten määrättynä, kuin leimaverolain 56 §:ssä säädetään, sekä yksikköhintana että summana.
Laskelma on sen laatijan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava.
Arvopaperipörssin jäsenen kuukautista pörssivaihtoa osoittavaa laskelmaa on laadittava kaksi kappaletta, joista toinen jää pörssinjohdolle ja toinen on ennen seuraavan kuukauden 15 päivää toimitettava asianomaiselle pörssinjäsenelle.
Muissa tapauksissa on laskelmaa kirjoitettava kaksi tahi, jos laskelman laatii huutokaupantoimittaja tai muu välittäjä, kolme yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää laskelman laatijalle. Kun laskelma on sopimuksentekijän kirjoitettava, on toinen kappale viimeistään kolmantena päivänä sopimuksenteosta toimitettava toiselle sopimuksentekijälle. Milloin laskelman laatii huutokaupantoimittaja tai muu välittäjä, on hänen mainitussa ajassa toimitettava yksi kappale laskelmaa kumpaisellekin sopimuksentekijälle.
Kun pörssinjohto tai arvopaperikauppias laatii laskelman, on se otettava erikoisesta lomakevihkosta. Eri kappaleet laskelmaa, joista yksi on jäävä vihkoon, on reijistämällä erotettava toisistaan ja varustettava samalla numerolla. Arvopaperikauppiaan vihkoon jäävään kappaleeseen on myös kirjoitettava 19 §:ssä mainittuun päiväkirjaan merkitty luovutuksen järjestysnumero.
Arvopaperikauppiaan käytettäväin lomakkeiden kaava on sellainen, kuin tähän kuuluva liite osoittaa.
Valtiovarainministeriö voi, milloin erityisiä syitä on, hakemuksesta myöntää poikkeuksia 1 ja 2 momentin määräyksistä.
Laskelma varustetaan leimamerkeillä siten, että leimamerkin toinen puolisto liimataan laskelman laatijalle jäävään ja toinen puolisko asianomaiselle pörssinjäsenelle tai toiselle sopimuksentekijälle annettavaan kappaleeseen. Milloin kolmas kappale laskelmaa on kirjoitettava, on laskelman laatijan tehtävä siihen merkintä muiden kappaleiden leimaamisesta, mainiten leimamerkkien yhteenlasketun arvon.
Jos se, jonka leimaverolain 85 §:n 1 momentin mukaan tulee laatia laskelma ja toimittaa kappale sitä sopimuksentekijälle, ei tätä velvollisuutta täytä, on sopimuksentekijän, joka vastaa veron suorittamisesta, neljäntoista päivän kuluessa myynti- tai vaihtosopimuksen tekemisestä laadittava ja toiselle sopimuksentekijälle toimitettava laskelma asianmukaisesti leimattuna. Jos sopimuksentekijä, joka on vastuussa veron suorittamisesta, on saanut laskelman, joka ei ole asianmukaisesti leimattu tai johon tehdystä merkinnästä käy selville, ettei laskelman muita kappaleita ole säädettyyn määrään leimattu, taikka josta puuttuu tällainen merkintä, on hänen mainitussa ajassa varustettava se puuttuvilla leimamerkeillä.
Arvopaperikauppiaan pidettävän päiväkirjan sivujen tulee olla numeroidut. Sivun sarakkeisiin on merkittävä jokaisesta arvopaperien kaupasta ja vaihdosta järjestysnumero, arvopaperien nimellisarvot sekä ne tiedot, jotka 14 §:n 2 momentin mukaan on laskelmaan merkittävä, niin myös onko arvopaperit luovutettu arvopaperipörssin välityksellä tai ilman sitä.
Lomakevihko sekä saadut laskelmain kaksoiskappaleet on arvopaperikauppiaan säilytettävä kaksi vuotta.
Jokaisesta sellaisesta laskelmasta, joka on laadittava 16 §:n 2 momentissa määrätylle lomakkeelle, on jäljennöskappale viikoittain, viimeistään seuraavan viikon toisena arkipäivänä, toimitettava valtiovarainministeriöön.
Ilmoituksessa, joka arvopaperikauppiaan ennen toimintansa aloittamista tulee tehdä pankkitarkastusvirastolle, on mainittava liikkeen toiminimi, kotipaikka, osoite, omistaja ja toiminimen kirjoittajat sekä, jos liikettä harjoittaa osakeyhtiö, hallituksen jäsenet. Jos ilmoitetuissa oloissa tulee muutos tai liike lopetetaan, on siitä kahden viikon kuluessa ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle.
Leimaveroa koskevain säännösten noudattamista arvopaperien kaupassa ja vaihdossa on pankkitarkastusviraston valvottava. Mitä tulee sellaiseen arvopaperien myyntiin tai vaihtoon, joka toimitetaan ilman arvopaperipörssin välitystä, on tällainen valvontavelvollisuus myöskin tulo- ja omaisuusverolautakuntain puheenjohtajilla, ja tulee puheenjohtajan, kun laskelma leimaverolain 87 §:n mukaan näytetään,laskelmaan merkitä todistus sen näyttämisestä.
Valvontaviranomainen älköön ilmaisko, mitä hän toimessaan on saanut tietoonsa, paitsi milloin sellainen ilmaiseminen on tarpeen leimaverolain tai tämän päätöksen rikkomisesta tehtävää syytettä taikka valtiolle tai kunnalle tulevan veron määräämistä varten taikka asian selvittämiseksi tuomioistuimessa.
Valtion filmitarkastamon asiana on päättää, onko filmi katsottava taide-, tiede- tai opetusfilmiksi, Suomessa valmistetuksi elokuvaksi taikka veronalennukseen oikeuttavaksi täytekuvaksi.
Milloin filmin omistaja haluaa, että filmi hyväksyttäisiin sellaiseksi filmiksi, kuin 1 momentissa on sanottu, tulee hänen, antaessaan filmin tarkastettavaksi, tehdä siitä ilmoitus, ja tarkastamon on, hyväksyttyään filmin mainitunlaiseksi filmiksi, annettava siitä erikoinen tarkastuskortti.
Tiede- ja opetusfilmeiksi luetaan, paitsi puhdasta tiedettä esittävät, myöskin luonnon-, maan- ja kansatieteelliset filmit sekä raittius-, siveys- ynnä muussa opetuksessa käytettävät filmit.
Elokuvateatterin omistajan on ennen näytäntöä kirjallisesti ilmoitettava kaupungissa poliisilaitokselle ja maaseudulla nimismiehelle näytännössä esitettäväin filmien nimet, mihin lajiin kuuluvaksi filmitarkastamo ne on määrännyt sekä minkä veroprosentin pääsylippuja näytäntöä varten myydään. Sanottuun ilmoitukseen älköön vaadittako liitettäväksi 2 momentissa tarkoitettua tarkastuskorttia. Jos näytännössä aiotaan antaa myöskin väkijuomain myynnin edistämiseksi tarkoitettuja mainosesityksiä, on siitäkin samoin ilmoitettava.
Taide-, tiede- ja opetusfilmiohjelmaan saa tällaisten filmien ohella kuulua jokin lyhyt ohjelman täytefilmi, joka ei riko ensinmainittujen filmien kokonaisvaikutusta. Mitä 2 momentissa on säädetty, sovellettakoon täytefilmiinkin.
Henkilölle, joka päästetään huvitilaisuuteen maksutta, on annettava toimeenpanijan valmistuttama veroton pääsylippu. Tällainen lippu voidaan antaa yhtä tai useampaa saman toimeenpanijan järjestämää huvitilaisuutta varten. Lipussa tulee olla painettuna taikka joko leimasimella tai musteella merkittynä sana "vapaalippu" sekä huvitilaisuuden laatu ja päivä tai aika, jona lippu on voimassa, niin myös toimeenpanijan nimi.
Myymättä jääneet huvien pääsyliput tulee postilaitoksen vaadittaessa leimaveron määrällä lunastaa takaisin, mikäli pääsylippuja ei ole lippuvihkon kannasta irroitettu taikka milloin esitetään luotettava kirjallinen selvitys siitä, että liput ovat jääneet myymättä tai ne on huvien peruuttamisen johdosta takaisin lunastettu.
Poliisiviranomaisten on valvottava, että huvitilaisuuksiin nähden noudatetaan leimaverolain ja tämän päätöksen säännöksiä.
Leimaverolain ja tämän päätöksen säännösten noudattamisen valvontaa varten on valtiovarainministeriön veroasiainosaston virkamiehillä oikeus olla läsnä huvitilaisuuksissa, joista leimaveroa on kannettava.
Raha-arpojen arvonnassa saadusta viidentuhannen markan suuruisesta tahi sitä suuremmasta voitosta menevä leimavero on suoritettava siten, että raha-arpajaistoimisto ennakolta maksaa lääninrahastoon koko sen määrän, mikä vastaa yhteen arvontaan kuuluvista voitoista menevää veroa, ja pidättää veron voittoja suorittaessaan.
Määräaikana perimättömiä voittoja vastaavan veron on arpajaistoimisto oikeutettu saamaan takaisin lääninkonttorin toimesta esitettyään sille raha-arpajaistoimikunnan todistuksen siitä, että perimättömän voiton määrä on toimikunnalle tilitetty.
Valtion palkinto-obligatioiden arvonnassa saadusta samanlaisesta voitosta menevän leimaveron pidättää valtiokonttori voittoa suorittaessaan ja hyvittää veron määrällä lähetteiden tilissä lääninkonttoria, jonka tulee huomata veromäärä tulona asianomaisella tulomomentilla.
Virkamiehen tai raha-arpajaistoimiston virkailijan, joka asianomaiselle suorittaa tälle arvotun voiton, tulee joko leimasimella tahi muuten tehdä raha-arpaan tai obligatioon asianmukainen merkintä, että laissa säädetty leimavero on voitosta suoritettu.
Se, jonka tulee leimaverolain 66 §:n mukaan suorittaa leimaveroa, on velvollinen Suomeen saapuessaan ilmoittamaan tullitarkastusta johtavalle viranomaiselle aiottu toimintansa sekä aika, jonka kuluessa sitä aiotaan harjoittaa. Jos Suomessa jo oleskeleva henkilö aikoo harjoittaa täällä tointa, josta hänen on mainitun lainkohdan mukaan veroa suoritettava, tulee hänen, ennenkuin toimintansa alkaa, tehdä samanlainen ilmoitus kaupungissa olevalle poliisilaitokselle.
Edellä 30 §:ssä säädetyn ilmoituksen tekijälle on tullikamarista, kun ilmoitus on tehty tulliviranomaiselle, tai muussa tapauksessa poliisilaitoksesta annettava leimaverolain 66 §:ssä tai voimassa olevissa kauppasopimuksissa säädettyyn määrään leimattu todistus, jossa mainitaan ilmoitetun toimen laatu sekä siitä suoritettu leimavero, niin myös aika, jonka kuluessa asinomainen on oikeutettu harjoittamaan tointaan. Todistus on sen antajan toimesta kiinnitettävä asianomaisen passiin tai oleskelukirjaan sekä annettava viipymättä ja, milloin se annetaan tullikamarista, viimeistään silloin kun verovelvollisen tavaranäytteet tullikäsitellään.
Kun ulkomaalaiselle annetaan oleskelukirja, on 1 momentissa mainittu todistus lääninhallituksen toimesta irroitettava passista ja kiinnitettävä oleskelukirjaan. Muutoin älköön todistusta passista tai oleskelukirjasta irroitettako, niin kauan kuin asianomainen oleskelee Suomessa.
Jos se, joka on saanut 31 §:ssä mainitun todistuksen, haluaa jatkaa toimintaansa todistuksessa määrätyn ajan päätyttyäkin, uudistakoon sitä ennen ilmoituksensa kaupungissa olevalle poliisilaitokselle, jolloin hänelle on annettava uusi, samanlaatuinen todistus.
Ennenkuin verovelvollisen mukanaan Suomeen tuomat tai hänelle ulkomailta saapuneet tavaranäytteet luovutetaan tullilaitoksen hallusta, tulee hänen suorittaa puheena oleva leimavero ajalta, johon sisältyy sekin päivä, jolloin tavaranäytteet luovutetaan.
Kun lainhuutoa haetaan, on oikeuden pöytäkirjaan merkittävä, mihin määrään kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja, paitsi lahjakirja ja testamentti, on leimattu taikka millä perusteella sellainen asiakirja on jätetty leimalla varustamatta.
Samanlaiset merkinnät on myös tehtävä alusrekisteriin, kun aluksen tai sen osuuden luovutus ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi.
Kun 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa tahi lääninhallituksen päätöksestä tehdään leimaveroa koskeva valitus, on leimaveron suorittamista koskeva ote tai lyhennysote oikeuden pöytäkirjasta tai alusrekisteristä taikka lääninhallituksen päätös liitettävä valitukseen.
Jos joku muissa tapauksissa tahtoo valittaa viranomaisen toimenpiteestä leimaveron suorittamista koskevassa asiassa, tulee viranomaisen, pyynnöstä, antaa asiasta päätös, pöytäkirjanote tai todistus, joka niinikään on pantava valituskirjan oheen.
Yleisesti käytettävät leimamerkit ovat kymmenen, kahdenkymmenen, kahdenkymmenenviiden, neljänkymmenen ja viidenkymmenen pennin sekä yhden, kahden, viiden, kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen, kahdenkymmenenviiden, kolmenkymmenen, neljänkymmenen, viidenkymmenen, sadan, viidensadan, kahdentuhannen ja viidentuhannen markan määräisiä.
Annettavien osakekirjain leimaamiseen käytettävät leimamerkit ovat samanmääräisiä ja muuten samanlaisia kuin 1 momentissa mainitut, mutta niihin on painettu sanat: "Osakeanti" ja "Aktieemission".
Valtion toimesta valmistetaan huvitilaisuuksien pääsylippuja, joissa suoritettava leimavero ilmoitetaan 10, 15, 20, 25, 30, 35, 40, 45 tai 50 prosentiksi pääsymaksusta. Lipuissa ilmoitettu pääsymaksu on oleva yksi markka, markka viisikymmentä penniä,kaksi markkaa, kaksi markkaa viisikymmentä penniä, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, kahdeksantoista, kaksikymmentä, kaksikymmentäkaksi, kaksikymmentäviisi, kolmekymmentä, kolmekymmentäviisi, neljäkymmentä, neljäkymmentäviisi tai viisikymmentä markkaa, leimaverolain 62 §:ssä tarkoitettu pääsymaksu kuitenkin enintään neljäkymmentäviisi markkaa.
Huvien toimeenpanijan anomuksesta on valtiovarainministeriö oikeutettu valmistuttamaan pääsylippuja, joiden hinta on muu kuin edellisessä momentissa mainittu.
Jos pääsymaksu on suurempi kuin saatavissa olevain pääsylippujen hinta, on käytettävä kahta lippua, joiden hinta yhteensä nousee pääsymaksun määrään.
Leimamerkkejä ja huvien pääsylippuja annetaan tilauksesta leima- ja valmisteverokonttorin leimatoimistosta posti- ja lennätinhallitukselle sekä lääninkonttorille.
Posti- ja lennätinhallituksen on huolehdittava siitä, että leimamerkkejä ja pääsylippuja pidetään saatavina yleistä ja yksityistä tarvetta varten. Sen tulee sanotussa tarkoituksessa sekä yleisön mukavuutta silmällä pitäen määrätä ne postitoimipaikat, joissa leimamerkkejä ja pääsylippuja on pidettävä kaupan.
Postitoimipaikat, joiden tulee pitää kaupan leimamerkkejä ja huvien pääsylippuja, tilatkoot tarpeellisen määrän sen arvoisia leimamerkkejä ja pääsylippuja, kuin kunkin paikkakunnan tarve vaatii, posti- ja lennätinhallitukselta, jonka pääkassassa on aina pidettävä varastossa riittävä määrä näitä merkkejä ja lippuja. Pääsylippuja, joista veroa on suoritettava 20, 25, 30, 35, 45 tai 50 prosenttia pääsymaksusta, ei kuitenkaan tarvitse pitää saatavina sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole pysyväistä elokuvateatteria.
Postitoimipaikasta myytyjen leimamerkkien ja pääsylippujen tilittämisessä ja kirjanpidossa on soveltuvilta osilta noudatettava, mitä postimerkkien tilittämisestä ja kirjanpidosta on määrätty.
Jokaisessa leimamerkkien myyntipaikassa on pidettävä nähtävänä kappale leimaverolakia ynnä tätä valtioneuvoston päätöstä.
Kun maalla pidetään varsinaisia käräjiä, on lähimmän leimamerkkejä myyvän postitoimipaikan asia asianomaisten nimismiesten välityksellä pitää käräjäpaikalla myytävänä käräjillä tavallisimmin käytettäviä leimamerkkejä. Siinä tarkoituksessa tulee nimismiehen tilata postitoimipaikalta käräjäin alkuun tarpeellinen määrä leimamerkkejä, pitää käräjillä myytävänä puheenaolevia merkkejä ja kahden päivän kuluessa käräjäin päättymisestä tehdä postitoimipaikalle tili myytäväksi saamistaan leimamerkeistä.
Lääninhallitus voi pyynnöstä vapauttaa nimismiehen leimamerkkien myymisestä, milloin katsoo sen haitallisesti vaikuttavan nimismiehen muihin virkatoimiin, ja määrätä jonkun toisen henkilön sanottuun tehtävään.
Virasto, oikeus, oikeuden puheenjohtaja tai kruununvouti, joka annettavia toimituskirjoja varten haluaa saada leimamerkkejä tilitysvelvollisuutta vastaan, tilatkoon niitä lääninkonttorilta, jonka määräyksestä niitä on lääninrahastosta annettava tarpeellinen määrä. Saaduista leimamerkeistä on pidettävä tilikirjaa sekä lääninkonttoriin lähetettävä tilitys puolivuosittain, kuukauden kuluessa vuosipuoliskon päättymisestä. Kertyneet leimaveromäärät on kuitenkin, milloin ne nousevat viiteentuhanteen markkaan, jo sitä enen ainakin kuukausittain lähetettävä lääninrahastolle.
Posti- ja lennätinhallituksen sekä lääninkonttorien on kuukausitili-ilmoituksissaan asianmukaisella tavalla huomattava leimamerkkien sekä huvien pääsylippujen myynnistä kertyneet varat.
Valtiovarainministeriön asiana on vahvistaa leimamerkkien ja huvitilaisuuksien pääsylippujen muoto ja väri. Niinikään tulee valtiovarainministeriön antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita leimaverolain soveltamisesta sekä vahvistaa sitä varten tarvittavat lomakkeet.
- Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1943.