Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista (126/2020)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valmiuslain (1552/2011) 88 §:n 3 kohdan ja 109 §:n 2 momentin nojalla:
Tässä asetuksessa säädetään valmiuslain (1552/2011) 88 §:n 3 kohdan ja 109 §:n 2 momentin mukaisista velvollisuuksien rajoituksista.
Kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain (540/2018) mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin.
Perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetulla opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta tai muuta toimintaa lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa.
Opetuksen järjestäjä voi poiketa opetuksen laajuuden osalta perusopetusasetuksen (852/1998) 3 ja 4 §:ssä säädetystä opetuksen määrästä.
Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää perusopetuslain 16, 16 a, 17 ja 17 a §:ssä tarkoitettua oppimisen tukea sekä 31 §:ssä säädettyjä palveluja sekä 31 a §:ssä säädettyä oppilashuoltoa vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa.
Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei koske niitä esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1–3 vuosiluokkien oppilaita eikä perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettuja erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei myöskään koske perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita.
Helsingin eurooppalaisella koululla ei ole velvollisuutta järjestää Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa (1463/2007) tarkoitettua opetusta tai muuta toimintaa lähiopetuksena koulussa.
Helsingin eurooppalainen koulu voi poiketa opetuksen laajuuden osalta Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 6 §:ssä säädetystä opetuksen sisällöstä ja opetussuunnitelmasta sekä 7 §:ssä säädetystä opetuksen vuosittaisesta suunnitelmasta.
Helsingin eurooppalaisella koululla on velvollisuus järjestää Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettua oppilashuoltoa sekä 21 §:ssä säädettyä oppimisen tehostettua tukea vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa.
Lukiolaissa (714/2018) tarkoitetulla koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää mainitun lain 25 §:ssä tarkoitettua opetusta ja opintojen ohjausta oppilaitoksessa annettavana opetuksena.
Lukioasetuksen (810/1998) 1 §:ssä tarkoitetuista lähiopetuksen määrää koskevista säännöksistä voidaan poiketa siltä osin kuin se on tarpeellista.
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetulla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää opetusta ja koulutusta vain siltä osin kuin se on mahdollista toteuttaa muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa.
Koulutuksen järjestäjä voi poiketa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 5 luvun henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaa ja päivittämistä koskevista säännöksistä siltä osin kuin se on tarpeellista.
Koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea ja 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea vain siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa.
Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuja näyttöjä vain siltä osin, kuin ne on mahdollistaa toteuttaa.
Jos ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettu ammattikorkeakoulu päättää koulutuksen järjestämisestä opetussuunnitelmasta poikkeavilla tavoilla, sillä ei ole velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot mainitun lain 14 §:n 2 momentissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Ammattikorkeakoulun opetusjärjestelyjä koskevista muutoksista johtuvat viivästykset opintojen etenemisessä otetaan huomioon lisäaikana mainitun lain 30 a §:n mukaista opiskeluoikeuden jatkamista koskevaa päätöstä tehtäessä.
Jos yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu yliopisto päättää koulutuksen järjestämisestä opetussuunnitelmasta poikkeavilla tavoilla, sillä ei ole velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot mainitun lain 40 §:n 3 momentissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Yliopiston opetusjärjestelyjä koskevista muutoksista johtuvat viivästykset opintojen etenemisessä otetaan huomioon lisäaikana mainitun lain 42 §:n mukaista opiskeluoikeuden jatkamista koskevaa päätöstä tehtäessä.
Jos vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän ei ole mahdollista järjestää laissa tarkoitettua koulutusta muulla tavoin kuin lähiopetuksena, oppilaitoksen ylläpitäjän ei tarvitse järjestää koulutusta.
Jos taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 2 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän ei ole mahdollista järjestää laissa tarkoitettua koulutusta muulla tavoin kuin lähiopetuksena, koulutuksen järjestäjän ei tarvitse järjestää koulutusta.
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2020 ja on voimassa 13 päivään huhtikuuta 2020.
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2020
Lainsäädösneuvos Eerikki Nurmi