Valkolilja

Valkolilja. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Kukkaniemen korvakkeessa kasvoi valkolilja,

Sinne kulki hilpeänä pieni neiti, Hilja,

Poimi kukkaisia

Monen muotoisia.

Valkoliljan loistottoman poimimatta jätti,

Punaruusut rinnallansa kotiansa lähti,

Lilja yksinänsä

Laski kyyneltänsä.

Nuorukainen törmänteellä tutki loistoisuutta

Sini-, puna-, keltakukat löys’, ain’ etsii uutta,

Kunnes pienokaisen

Huomas valkeaisen:

Kukka kaino, muoto nöyrä aarre arvokkaisin,

Puutarhaamme pääset sie kuin konsaan loistavaisin,

Siell’ ei kansa tallaa

Jalkojensa alla.

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.