Valkeutta päin.

Kirjoittanut Immi Hellén


Metsän marjat, kukkasarjat –
muisteloita vaan.
Loppui kesälupa
herttainen ja hupa.
Vaan en vainkaan
sure lainkaan –
työhön mennä saan.
Koulu kallis, koulu kallis
ukset aukaisee.
Senpä hellään huostaan
taas me lapset juostaan.
Se on jalo
liesi valon,
konsa pimenee.
Syksyn halla kaikkialla
henkii kuolemaa.
Mutta kouluteillä
kevät kukkii meillä.
Kirjat, taulut,
läksyt, laulut
mieltä innostaa.
Uusin voimin taas ma toimin
koulussani näin.
Ellen ryhtyis työhön,
eksyisinpä yöhön,
Vaikka pieni,
käy mun tieni
valkeutta päin.

1916.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.