Vaivaishoidosta (Kiistettä S:ttarelle)

Waiwaishoidosta Kiistettä S:ttarelle. Kirjoittanut Kustaa Paturi

Waiwaishoidosta.

(Kiistettä S:ttarelle.)

Suomettaren 109 n:ssa kirjoitus "Hedelmättömiä waroja" näyttää olewan wähällä asiantuntemisella ja peräänajatuksella kirjoitettu niin kuin sisältää alkupuolella kirioitusta seuraawat sanansa: "Tämä waiwaswero on tawallisesti asetettu niin ettei se ensinkään ole missään suhteessa wuotuisen tarpeen kanssa, waan on aina jotain suurempi tarwista, niin etta waiwaskassat tällä tawoin kaswawat yhä suuremmiksi, jos ei seurakuntain waiwashoidot yhtaikaa koe toiselta päin pitää huolta niiden menettamisestä" ja kirjoituksen loppupuolella: "meidän luullen se olisi hywin tarpeellista tehdä kokonainenperinpohjainen muutos waiwaismaksujen otossa, nimittäin käyttää wähitellen ne nyt löytywät waiwaskassat tarwitsewain waiwasten hoitoon ja sitte wuosittain koota seurakunnista ainoastansa sellaisen summan mikä kunakin wuonna edeltäpäin tehdyn luwun laskun mukaan arwiolta luullaan tarwittawan". Tuo wasta kerrottu lause perinpohjaisen muutoksen waatimus jotta entiset waiwaskassain säästöt wähittäin kulutettaisi ja aljettaisi wuotuisesti maksaa edelläpäin tehdyn luwunlastun mukaan mitä arwiolta luullaan tarwittawan näyttää olewan waiwashoidon tuntemattomuutta, kuin muistaakseni waiwasasetus säätää edelläpäin tehdyn luwun laskun mukaan mitä arwiolta luullaan tarwittawan wuotuiset waiwasmaksut maksettawaksi ja monioissa seurakunnissa niin maksetaanki; mutta kuin kokemus on näyttänyt semmoisen tawan jotenkin sopimattomaksi, niin yleiseen seurakunnat eiwät semmoista tapaa seuraa, ne ymmärtää seurata toista ja parempaa, nimittäin semmoista, jotta maksawat pidemmän ajan yhtä suuren makson kunakin wuonna ja hoitawat waiwaskassan waroja samate kuin muitakin seurakunnan waroja. Se joka kokemuksella wähänkin on tullut tuntemaan waiwashoitoa, selwin silmin näkeekin tarpeelliseksi waiwasrahain olewan koottawat pidemmän aikaa yhtäläisellä taksalla joka wuosi, joten wältetään liikaa työtä arwiolaskuissa ja taksan teossa seka wielä tärkeämpi on se kuin wiljawuosina ei waiwaset tarwitse niin suurta apua kun katowuosina ja wiljawuosina on maksajoilla waroja, joka käypi warsin myötäisesti; sitten taasen kuin ei waiwaskassassa ole säästöä ja kunakin wuonna edelläpäin tehdyn luwun laskun mukaan mitä arwiolta luullaan tarwittawan maksetaan waiwasmaksot, käypi päin takaperoisin: katowuosina tarwitaan suuremmat warat waiwasapua antaa, jolloin maksajoilla on huonosti waroja, useat jotka hywinä wuosina woiwat maksaa waiwaskassaan katowuosina tarwitsewat itse saada apua. Näinmuodoin waiwaishoito tarwitsee säästöwaroja, joita Suometar wäittää wahingollisitsi. Säästöwaroja seurakunnilla ollen käypi tuo waikealuontoinen waiwashoito noin ja näin ilman kowin kiusallisita resloita ja omillaan aikaantulewasti katowuosinakin; mutta säästöwarain puutteessa katowuosina tulee monia lisäresloja korkeasta maksosta ja maksajain warain ulottumattomuudesta, ,ja omillaan aikaan tulemattomuudesta, joten useasti täytyy turwata ruunun hätä-annon apuun, joka ei suinkaan ole niin hywä keino kuin omillaan aikaantuleminen. Omillaan aikaan tuloa ja tasaisia wuosimaksuja tarkoittaakin nykyajaan yleinen periajatus. Siihen perustaupi pensioni kassat, watuutusseurat, weroin maksot jne. Miksi Suometar waatii waiwasmaksoissa poikkeusta tuosta yleisestä periajatuksesta? Wähän woipi luulla siinäkän Suomettaren moitteesta siaa olewan että yksi eli toinen seurakunta ottaisi jotakin suuremman yhtäläisen wuotuisen waiwasmakson eli yli tarpeen maksaaksensa, joita ei oikein käytettäisi ja hoidettaisi niin kuin muitakin seurakunnan yhteisiä waroja. Summakaupassakin sanoen se seurakunta on jo luonnostansa toimetoin ja samassa myös waiwanen, jossa ei yhteisiä säästöwaroja ole, jos ei erityiset tarpeet ole waatinnt waroja äkkiä lopettamaan — eikä niitä taida hoitaa; eihän pitäisi oleman maata miehetöintä eikä kylää kirweetöintä wasten wanhaa sananlastua; kyllä semmoisen seurakunnan, joka ei warojansa osaa täyttää eikä hoitaa, menee asiat tawalla tai toisella häntälään.

Täyttä syytä ei ole Suomettaren moitteeseen jota seuraawatti sanansa sisältää: "Pääwika on ainakin olewa siinä että hallitus on seurakuntiin tahtonut asettaa waiwaishoitoa, josta seuraa se wuotuinen waiwasrahan makso, katsomata edelläpäin löytywäät arwista." Wuotuinen waiwasrahan makso ei ole seuraus yksin hallituksen antamasta waiwasasetuksesta, se oli jo tawaksi otettu eräissä seurakunnissa ennen nykyisen woimassa olewan waiwasasetuksen ulostuloa, joka juuri antoikin syytä hallituksen säätää semmoista maksua, kuin toimellisemmat seurakunnat waiwastenhoidossa tuliwat hywän hoitonsa wuoksi kahdenkertaisesti rasitetuksi. Yhdenkertaisesti oman seurakunnan waiwaistenhoidolla ja toisenkertaisesti ulko-seurakunnista wirtaawain kerjäläisten elättämisestä ja tyydittämisestä, joten erityisille seuratunnille näyttikin mahdottomaksi erinäisellä toimellansa hywässä järjestyksessä hoitaa waiwasiansa— joka wasta sitte taisi tulla ja tuli mahdollisetsi kuin waiwasasetus saattoi pakotuksella kutaki seurakuntaa hoitamaan omia waiwasiansa jotta kerjuu lakkauntui. Se joka on elännyt ennen wuotta1852 (jolloin wasta mainittuna wuonna nykyänsä woimassa olewa waiwasasetus on annettu) ja tullut joltisesti tarkastaneeksi sen aikaista waiwaishoitoa (joka perustaiksi enemmän kuin nykyään omaan toimellisuuteen ja ihmis-armeliaisuuteen, jolla kankalla waiwasten hoito pitäisi olemanki jos kansa olisi niin siwistynyt että se woisi menestyä, nimittäin kukin kansa-luokka wapaehtoisesti toimeen panisi apukassat ja seurat jotka pitäisi itäpuolella olewista, turwattomista ja tawalla ja toisella waiwaiseksi joutunneista huolen, niin kuin Suomessakin se siwistynyt tapa rupee tulemaan suuremmassa osassa ylhäisemmiessä säädyissä toimeen) niin ei lainkaan ihmettele että hallitus tahtoi seurakuntiin asettaa säännöllisempää waiwashoitoa kuin entiseltä olewat säännöt sisälsi sekä seurakuntain hoito-tapa oli. Mikä oli pääwika. oli se että hallitus rakensi waiwasasetuksen ilman kansan walitsemain edusmiesten neuwon pitoa, jossa tapauksessa ei hallitus woinut tulla niin suureen walistukseen ja tuntemukseen kansan luonteesta että waiwasasetus olisi tainnut tulla ajan waatimusta wastaawa; mutta semmoisenakin se on enemmän waikuttanut hyötyä kuin wahinkoa, entisen suhteen. Kosta nykyaikaan ylipäätänsä alhaisemmassa kansan-osassa on wielä siwistys ja itse arwon sekä omanki aikaantulon edun tunto niin alhaisella kannalla ettei se hoida itseänsä wapaehtoisesti eikä myönny siwistyneemmänkään kansa-osan tielle auttamiseen, niin pakollinen waiwasasetus on wieläkin wälttämätöin ja toiwottawa on jotta hallitus tulewille waltiopäiwille armossa esittäisi tuon waikeanluontoisen waiwashoitoseikan säätyjen tutkinnon ja neuwon pidon alaiseksi.

Maamies.

Lähde: Hämäläinen 20.5.1864