Vait’ on Eurooppa
Vait’ on Eurooppa Kirjoittanut Sándor Petőfi |
Suomentanut Julius Krohn. |
- Vait’ on Eurooppa, tyyneks taipui,
- Kapinain myrsky kaikk’ on laannut. –
- Hyi häpeää! miks näin se vaipui,
- Kun vapauttaan viel’ ei saanut?
- Magyari nyt vain taisteleepi,
- Muut jätti, pelkur’-orjat halvat;
- He kahleitaan kalisteleepi,
- Meill’ yksin kalisevat kalvat!
- Vapaus, sulle, impi kallis,
- Magyari verens’ uhriks tuopi,
- Muut – jos vaan tohtis, herrat sallis –
- Kentiesi kyynelöisen suopi.
- Pitäiskö sentään epäilyksin
- Ja peloin jatkaa taistelusta? –
- Ei, kansan’, ei! – Jos seisot yksin,
- Se lisätköön vaan uskallusta!
- Sä seisot yksin, niinkuin yöllä
- Täht’ ainoo pilvitaivahalla.
- Muut silmät ummistui – sun vielä
- Säihkeellä valvoo kirkkahalla.
- Ja jos ei valvois meidän kansa,
- Kuin synkäll’ yöllä tähden silmä,
- Luulispa Luoja taivaassansa:
- Tyhjyyteen uppos jo maailma.
Lähde: Petőfi, Sándor 1892: Runoja: ynnä Petöfin elämäkerta. Suomentanut Severi Nyman. Werner Söderström, Porvoo.