Vaikk’ onkin lempes rinnalla

33. Vaikk’ onkin lempes rinnalla

Kirjoittanut Oskar Uotila


Vaikk’ onkin lempes rinnalla
Tää kannel halpaa multaa,
Sit’ en möis millään hinnalla,
Se rakkaampi on kultaa.
Jos kuink’ on ajat nuloja,
Sen kielt’ ei suru salpaa,
Ei, sadoin löytää suloja
Sinussa kannel halpa.
Sit’ aion kantaa vielä kuin
Ma tuonen teitä tarsin,
Ja silloin soittaa hymysuin
Lempemme vienon marsin.


Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.