Vaikeneva lapsi

Vaikeneva lapsi. Kirjoittanut Katri Vala

Kuulen lasten itkevän äitiensä luokse

ahneen elämän vahvaa itkua.

Sinä vaikenet, elämäni,

olet ikuisesti vaikeneva.

Sinun äänettömyytesi alla

olen minä kuin pimenevä maa,

kun aurinko on kuollut,

kauan sykkinyt elämä,

jonka valtimo määräänsä vailla

vuotaa tyhjyyteen.

Hourien uneksin itkustasi:

kuin punainen lintu se lehahtaa murheeni pimeään.

Ihanasta onnesta nauran minä

sinun itkusi tähden.

Havahdun ahneen elämän

vahvaan itkuun.

Sydämeni värisee

verentumma, putoava pisara

kuilun partaalla.

Olen tuskanpimeä maa,

kaukaiset auringot

eivät valaista voi,

yöni vain tihenee niistä.

Oma aurinkoni on kuollut.

Sinä vaikenet, elämäni.

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.