Väsymys

Väsymys. Kirjoittanut Kaarlo Uskela

En mustissa murheissa murtunut,

en tuimissa tuskissa turtunut;

mua ohjasi elämän vaisto

ja vahvisti tarmokas taisto.

Niin työnsin ma tuskani turulle

ja annoin palttua surulle,

ma huoleni hiitehen heitin

ja valitsin nautinnon reitin.

On parempi riemua maistella

kuin turhaan tuskissa taistella –

näin itseksein minä mietin,

kun hauskoja hetkiä vietin.

Vaan nyt on mun mieleni muuttunut;

olen päiviini peräti suuttunut.

Nyt jaksa en kaikkea kantaa,

mitä minulle maailma antaa.

Olen väsynyt laiskuuden kurjuuteen

ja nautinnon hulluun hurjuuteen,

se sammutti sieluni leimun

ja kuoleman kuiluhun vei mun.

En voi minä voimia kerätä,

en horroksistani herätä.

On mukavaa liiaksi mulla;

nyt saisivat tuskat jo tulla.

Lähde: Uskela, Kaarlo 1921: Pillastunut runohepo: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.