Uusia teitä
| Uusia teitä Kirjoittanut Josef Schultz |
I
muokkaa- Ei sahrat, kaikkien vetämät,
- ei harsit, Aatamin tekemät,
- eikä vaivasta vääntyneet suut
- enää peltojen vakoja peitä.
- Nyt Neuvostoliitto
- jo astelee uusia teitä,
- on Neuvostoliitossa
- työkalut pelloilla muut.
- Ei huokaus rinnasta lähde,
- että: »Minkähän rikoksen tähden
- minä selkääni taivuttaa saan?»
- Ei pientaret riitoja laita
- ja taloa talosta
- ei erota korkea aita.
- On vallankumous
- uudeksi luonut maan.
- Yhä vähemmän puhellaan siitä,
- että: »Jumalaa, naapuri, kiitä,
- kun on kylvöille suotuisa sää».
- Nyt asiat toisin on aivan,
- ovat harvoja nuo,
- jotka antavat aivoille vaivan
- kääntyä jumalan luo –
- nämä jäljille toisista jää.
II
muokkaa- On tunnuksena meillä viisivuotinen
- ja neljässä tuo täytyy läpi viedä.
- On hyljättävä taival entinen
- ja astuttava
- VOITON TIETÄ.
- On sahrat muinaisuuteen painuneet,
- on harsit unholahan vaipuneet,
- ja voiton hymy kasvoilla nyt loistaa.
- Meidän kevät, bolshevistinen,
- kevät mahtava,
- kevät traktoristien
- ja taisto valtava
- vanhat tavat, tottumukset poistaa.
- Nyt pellot yhteiset jo myllertävi teräskoni,
- ne pehmentää ja kunnostavi kone moni,
- ei luonnonvoimista nyt paljoakaan haittaa.
- Nyt teräs toimii meillä
- sekä järki.
- Nehän ennemminkin aina vanhan särki,
- ja onnelan ne nytkin meille laittaa.
- On täytettävä viisivuotinen.
- Se täyttyy neljässä – on ääni joukkojen.
- Tuo ääni kutsuvana kautta maamme kaikaa.
- Siis voimat pelloille!
- Häpeä veltoille!
- Ei holtittomuus sijaa saa,
- kun työtä kaipaa maa,
- ei »laatnailuihin» meillä ole aikaa.
- On tunnuksena meillä viisivuotinen,
- ja neljässä tuo täytyy läpi viedä.
- On hyljättävä taival entinen
- ja astuttava uutta –
- VOITON TIETÄ.
1932
Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.