Uusi virsi, vanha nuotti

Uusi virsi, vanha nuotti. Kirjoittanut anonyymi

Ei se tupa niin tuttu ollut,

vaikka suvaitan sanoa.

Ensi kerta kävin siellä,

kiellän toisiakin vielä.

Ostin minä kengät sieltä,

kohta ne hajosivat tiellä.

Nahka oli nuorta, notreata,

paperi pohjissa potreata.

Ensi kerta kun veteen astui,

että pohjat vähän kastui.

Silloin saumat aukesi,

paperi tiellä raukesi.

”Lakko kun ei liikkeestäni loppunut,

paperista olen kenkiä tekemään tottunut”.

Liikkeen nimeä sano en,

muuten jokainen tietää sen.

Kengät ne lakkopetturilta haiskahti,

kun ne roskaloottahan paiskattiin.

Puijattu.

Lähde: Työmies 26.7.1900.