Uudenvuodenlaulu.

Kirjoittanut Gustaf Fröding


On murhe kullai,
On murhe mullai,
On kurjuus vuodella kullakin.
Kun madot söivät,
Ja rakeet löivät,
Sai tyhjäks’ aittakin viljavin.
Mut ällös itke, mun tyttö pieni,
Kaikk’ kyllä kääntyvi parhain päin!
Ens’ uunnavuonna, ens’ uunnavuonna,
Ens’ uunnavuonna, mun ystäväin!
Mut paloi talo –
Ja onnen valo?
Sen synkkä sammutti korpimaa!
On karvas hätä,
Ei ystävätä,
Ei löydy köyhällä auttajaa!
Viis nälästämme, mun tyttö pieni,
Taas käymme työhön me rynnistäin!
Ens’ uunnavuonna, ens’ uunnavuonna,
Ens’ uunnavuonna, mun ystäväin!


Lähde: Fröding, Gustaf 1895: Valittuja runoja: kokoelmista ”Guitarr och Dragharmonika”, ”Nya Dikter” ja ”Räggler å Paschaser”. Suomentanut Yrjö Weijola. Tarkastanut ja lyhyellä luonteenkuvauksella varustanut Kasimir Leino. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.