Uuden vuoden yönä

Uuden vuoden yönä.

Kirjoittanut Katri Vala


Kuuntelen hiljaista suhinaa,
ihmissydämien sykähtelyä
maailman kaikilta ääriltä.
Näen ajan virran vierivän
rikoksista ja tuskasta
mustana ja punaisena
yli maailman.
Näen epätoivoiset kärsijät sen rannalla
katsellen sen kulkua,
näen toivon väkevän kukan
yhä uudelleen puhkeavan,
yhä uudelleen kuihtuvan.
Tänä yönä se puhkeaa taas!
Ajan virta, mitä tuot meille?
Keinuuko laineillasi musta pursi,
elämän tuhooja, rosvolaiva,
vai elämän valoisa venhe
rohkeain, lämpimäin sydänten ohjaama,
taakkojen kirvoittaja,
hädästä vapahtava?


Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.