Uuden Vuoden Virsi *).

Kirjoittanut anonyymi


v. 1.

Vanha vuosi juoksusansa
Pojes taas on kulkenut;
Päivä tämä nostesansa
Uuden meille saattanut.
Näin, o Jesu! osotat
Että meildä odotat
Hedelmiä parembia,
Uskon töitä totisia.

v. 2.

Kuinga me ne menneet päivät
Kuluttaneet olemme,
Itse parahitten tiedät,
Tiedät kaiken menomme:
Kuinga tyhmät, paatuneet
Olemme pois tuhlanneet
Armon ajan kallihimman,
Tavaramme parahimman.

v. 3.

Itsekin me havaitsemme
Synnit monet, kauhiat,
Tehdyt täällä eläisämme,
Häjyt lukemattomat!
Eipä kehuttavata,
Mitään kerskattavata
Ole meisä vaivaisisa,
Syntymästä saastaisisa.

v. 4.

Anteeksi vaan, Jesu! anna
Julmat nämät rikokset!
Turvan ansiohos panna
Sanas pyhät käskevät.
Hukasa me olemme,
Perikatoon tulemme,
Jos ett sinä meitä autta **)
Määrättömän armos kautta.

v. 5.

Vuosi uusi edesämme
Alkaa uudet päivänsä;
Salattu on silmistämme
Mitä tuonee myötänsä?
Mikä hetki riemuinen,
Mikä taaskin suruinen?
Kelle viimmeinen se linnee,
Kuka meistä sitä tiennee.

v. 6.

Tule siis, o Ystävämme!
Seasamme asumaan!
Tule aina tykönämme,
Rakas Jesu! olemaan!
Tule armolahjoillas
Siunaamaan Sun omias
Uusi voima meille laina
Tekemään sun tahtos aina!

v. 7.

Siunaa, Jesu! Seurakundas!
Saata Sanas loistamaan!
Johdata Sun perikundas
Neuvos oikein tundemaan!
Rauha pidä vahvana!
Uskon oppi puhtaana!
Laumalles myös paimenia
Anna yksivakaisia!

v. 8.

Siunaa Jesu Ruhtinamme,
Kansain monen Haldian!
Siunaa myöskin Isänmaamme!
Kansat kaikki mailman!
Lesket, orvot, vaivaiset,
Näljäsä kuin näändyvät,
Olkoot kaikki Sulle omat!
Kaikki he sun lapses ovat.

*) Muualta lähetetty. Veisataan kuin N:o 133. Suomalaisesa virsikirjasa: Jesu armost alkavalle

**) auta’?


Lähde: Oulun Viikko-Sanomia -lehden vuosikerta 1829, 3. tammikuuta s. 1–2. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 29.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Oulun Viikko-Sanomia, vuosikerta 1829. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ovs/ovs_1829_rdf.xml.