Uudelle ystävälle
Uudelle ystävälle. Kirjoittanut Samppa Luoma |
- Hän oli mulle kaikkeus,
- se totta oli pieni;
- siks’ lailla unikulkijan
- mun viistoon meri tieni.
- Ma silloin nukuin; heräsin,
- näin, ett’ on pieni piiri
- mun tuttuani, maailmaan
- vain viittaa tiedon viiri.
- Näin sinut, kodin, isänmaan
- ja ihanteen ja taiteen –
- nyt yhdessä me viljelemme
- kaikkeudesta kaiteen.
- Tulethan tyttö kanssani
- tekemään onnen viljaa?
- Me uutterasti uurramme
- ja nautimme sen hiljaa –
Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.