Uskollisuudenvala Venäjän keisarille 1808

Minä alakirjoitettu lupan ja vannon, Jumalan ja Hänen pyhän Evangeluminsa kautta, että minä tahdon ja että minun pitä Hänen KEISARILLISTA MAJESTÄTITÄNSÄ Suurta Ruhtinata, KEISARI ALEXANDER Paulovitschia, Itsevaldiata kaikkein Venäläisten ylitze, ja Hänen KEISARILLISEN MAJESTÄTINSÄ Kruunun Seurajata uskollisesti ja vilpittömästi palveleman, Hänen MAJESTÄTINSÄ armollisimbiä Käskyjä totteleman ja ei siinä säästämän hengeäni viimeiseen verenpisaraan asti; kaikkia Lakia, Säännöjä ja Asetuxia velvollisella kuuliaisudella jälkenelämän, ja tarkkaimman ymmärryxen, voiman ja mahdollisuden jälken, suojeleman ja holhoman. Sen Hänen KEISARILLISELDA MAJESTÄTILDÄNSÄ minun Isänmaasani jällen saatetun tyvenen ja rauhan tahdon minä kaikella voimallani ylöspitää, ja ei oleman yhteydesä niiden kansza, joilla on pahoja juonia Valdakundaa vastan, yhdellä eli toisella tavalla, salaisesti eli julkisesti, ei ainoastansa haukutuxilla eli mutoin, tarkoituxella, neuvoilla, eli matkaansaatolla eli itze työllä. Niin pian kuin minä saan tietä Hänen MAJESTÄTINSÄ Etuin eli Valdakunnan vahingoitzemisesta, niin tahdon minä ei ainoastansa aikaisin siitä tietoa andaa, mutta myös sitä kaikella tavalla torjua ja estää, ja niin itziäni käyttää, kuin Hänen KEISSARILLISEN MAJESTÄTINSÄ uskollisen alamaisen ja rauhallisen asujamen sopii ja velvollisus vaatii, ja että minä sen taidan Jumalan edesä viimeisellä duomiolla vastata, niin totta Jumala minua auttakon ja Hengen ja sielun puolesta!

Lähde

Valokuva alkuperäisestä asiakirjasta teoksessa Avikainen, Paula & Pärssinen, Erkki (toim.): Suomen historia, osa 5, s. 15. Espoo: Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-2489-2.