Uni (Harmaja)

Uni Kirjoittanut Saima Harmaja

Sinut unessa näin, sinä mennyt.

Ihanasti itkien

sua suutelin puhellen:

»Surun pistoa tunne en nyt,

en taakkaa kipeää,

joka niinkuin kivi ja jää

mua painanut on sinun vuokses,

kun hirveitä harhoja kuulin,

sinun tuskassa kuolleen luulin,

ja ne päästäneet ei edes luokses

mua nyyhkyttävää.»

»Miks’ loistat niin», minä kysyin.

»Olen autuas», virkoit vain.

»Myös kauan harhassa pysyin,

nyt valoon kulkea sain.

Rakas siskoni sairas ja pieni,

kipu iäksi voitettu on.

Nyt kirkkaudessa tieni

olet kuolematon.»

Lähde: Harmaja, Saima 1936: Hunnutettu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.