Unetonna
Unetonna. Kirjoittanut Reitto Stenfors |
- 1.
- Järven aalto vaahtonensa päivän peittää
- Tuuli viime suutelonsa maille heittää
- Sitten sammuu. Tuonen synkkä päivyt vaan
- Verhoaapi luonnon rauhahunnullaan
- Syksyisellä.
- 2.
- Mutta miks’ei ilta mulle rauhaa kanna
- Miks’ei tyynny rinta, miksei unta anna.
- Kautta kuutamaisen illan lentää vaan
- Mieli kauas aina armaan akkunaan,
- Rauhatonna.
- 3.
- Mutta miksi levotonna mull’ on rinta
- Jos mä milloin muistan häntä armahinta?
- Miks’ei rauhaa ennen mulle lempi suo,
- Eikä mieli kanssa autuasten juo
- Suloisuutta?
- 4.
- Haa jo nyt mä tiedän, tunnen kaikki varmaan
- Tunnen miks’ei rauhaa anna kasvot armaan.
- Siksi että niissä mulle heijastaa
- Lause, etten häntä koskaan, kurja, saa
- Maailmassa.
Aalto [Reitto Stenfors].
Lähde: Viipurin Sanomat 9.11.1886.