Uneton.

Kirjoittanut Nikolai Kari


Yö on, päivä on maillaan, leivo
Laulelosta jo laannut on,
Kaikki nukkuu, oi miksi leino,
Miksi koito oon uneton?
Mua miksi ei yönkään valta
Levon ajalla lepoon saa,
Miksi tuntuu yö kamalalta,
Miksi rintani palpattaa?
Toista oisi jos taattoan’ tai
Kulta-äitiä oottaa vois:
Yöt niin valvoisin läpi ma kai,
Kolkoin yökään ei kolkko ois.
Tai jos joutsen ois valkokaula
Merten, maitten taa tuloissaan;
Hän, niin kuuntelis, eik’ jo laula?
Mustaa yötä ei muistaiskaan.
Vanhin saavu ei vierahaksi,
Enkä joutsenta kuule ma,
Ootto-vieraita on vaan kaksi,
Kuolon Herra ja kuolema.
Joutsen – mielen’ on hourausta,
Emo, taatto – ne Tuonen on,
Siitä koitolla yö on musta,
Yö on musta ja uneton.

[Nikolai] Kari.


Lähde: Suomen Kuvalehti 1.11.1875.