Ukkonen (Luoto)

Ukkonen.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Se jonkun aikaa piti hiukan selvempää
ja mieli uskoi poutasäätä.
Kyll’ olikin jo tuprutellut tuiskusää
ja tuonut lunta, hyytä, jäätä.
Jo pilven longat siellä täällä harventui
ja päivä päätään pilkisteli,
pehmeeksi tuiskusäiden tuimain routaa pui;
vain väliin vielä vetiskeli.
Jo elon kasvuun kesää uskoin toivottiin
ja rannat, niityt kukkiin kerran.
Iloittiin uuden päivän lämpimästä niin
ja jääneen luultiin »voimat Herran».
Ja tuuli koki eteläistä, länttäkin,
näin asuinsijaa etsiskeli,
vaan kulkiessaan vielä nosti vihurin
ja sitä maihin tavotteli.
Näin nähtihin se levotonna pyörivän
ja tyynentyvän yhä näytti.
Vaan voi! jo viimein pyörti jälleen itähän, –
se voimiansa tyynnä täytti.
Noin, ilmaan, kohden itäkaakon, entiseen
sijaansa asuntonsa laati
ja jälleen rajuilman vesin, rakeineen
osalle tämän seudun kaati.
Voi taivahat! sen ryöpyn voimaa valtavaa,
se miten tempoi, viskoi, puisti.
Ei moista raivopäistä ilmaa kauheaa
kertoilla tiennyt vanhain muisti.
Se taivaan laen peitti pilviin mustihin,
ne myllertäen toistaan ajoi.
Ne kiiriskeli kilvoin vauhdin tulisin
ja varjojansa maihin valoi.
Maa herran vihaa voimakasta vapisi
ja perus järkkyi paikoiltansa.
Ja kansa hoivaa synneissänsä tuskaili
ja uskoi kaikin loppuvansa.
Vaan valtain voimat raivossansa riehuaa
kuin ilkkuin maista kärsimystä,
ja taivaan tulikielet välkkäin liehuaa,
hohteella lisää luoden epäilystä.
Ja tuskin Siinai vapisi niin ankaraan,
kun Herra kansallensa lain antoi,
ja tuskin kaikui pitkäinen niin valtavaan;
nyt kaikin voimin turmat kantoi.
Ei kukaan suorin selin tohdi käydäkään,
vaan painui kukin nurkkahansa,
ja kaikkialla kuiskutellen äännellään,
niin pelkäs kaikin tuhoansa.
Vaan sittenkin se siellä täällä tuhosi
niin monen pienen mahdillansa.
Se voimiansa näyttäin aina uhosi
ja loihe turman tuliansa.
Vaan siltäi luonnon virveheltä mahti jää,
se omaan raivohonsa suli.
Kajasti rusko huomenen ja toukosää,
kun multaan uupui tuhon tuli.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.