Ukko Noak

Ukko Noak. (Fredmanin Lauluista N:o 35 *). Kirjoittanut Carl Michael Bellman

*) Lauletaan kuin: ”Gubben Noak, gubben Noak” &c. Otettu kirjasta ”S a m p o” p. 177.

Kuuntele midi-tiedostona seuraavan kappaleen melodia:

Ukko Noak (tietoa tiedostosta)

Ukko Noak, ukko Noak

          Oli kelpo mies!

          Kuin läks’ arkistansa,

          Niin hään kohta, kanssa,

Istuit’ viinaa, istuit’ viinaa,

          Missä moata ties’.

Noak souti, Noak souti

          Vanhan arkkinsa.

          Osti viina-pullot –

          Semmoisia, hullut,

Nyt ne myövät, nyt ne myövät

          Juuvak kaljansa.

Hään kyll’ arvais, hään kyll’ arvais

          Jotta miehetki

          Tahtoi juuvaksensa,

          Kuin eläimiänsä –

Silläpä hään, silläpä hään

          Viinan kasvatti.

Eukko Noak, eukko Noak

          Oli kunnon nais’!

          Antoi ukon juuva –

          Toista käski tuuva;

Mistäs mie nyt, mistäs mie nyt

          Semmoisenki sais’n?

Ei hään kieltän’t, ei hään kieltän’t:

          «Kuules, ukko, hoi!

          «Olek juomastaisi!» –

          Ei! – Tuo armas naisi

Antoi soaha, antoi soaha

Minkä hään voan voi.

Ukko Noak, ukko Noak,

          Puna-poskillaan –

          Sill’ oil pitkät hiukset.

          Parrat niinkuin viikset;

Pani pohjaan, pani pohjaan,

          Joi ja lauloi voan.

Silloin syntyi, silloin syntyi

          Eleä moailmass’;

          Soatihinpa kyllä –

          Eikä toisen silmä

Katehtinut, katehtinut

          Niinkuin meijän moass’.

Muistin pullot, muistin pullot,

          Niist’ ei tietynnä;

          Sanottiin ei laisin:

          «Jos ma luvan saisin;»

Ei! voan pohjaan, ei! voan pohjaan

          Pantihinpa niin.

Lähde: Suomi 10.7.1847.