Tytön kiehkura
Tytön kiehkura. Kirjoittanut Minna Krohn |
- Sitoo seppelettä impi,
- Siihen kiertäin laakson liljat,
- Nurmen ruusut kaunihisti
- Yhdistäen sitoelmaan.
- Varsin sievään ruusut taipuu
- Liljain vieress’ ollaksensa,
- Suloisesti levitellen
- Kumpaisetkin tuoksuansa.
- Tuli poika tytön luokse
- Kyselevi neitoselta:
- «Mikä aatos onpi siinä,
- Mikä johti päätöksesi,
- Ettäs olet laakson liljat
- Ynnä nurmen sorjat ruusut
- Seppeleeksi sommitellut?»
- Vastaten nyt tyttö lausuu:
- «Pelko Jumalan on liljat,
- Ruusut ovat rakkautta
- Kallihisen isänmaahan.
- Niissä onpi esinettä
- Hartauden, toimen mulle
- Koko elin-ajakseni,
- Vielä hautaan vaipuessa.»
Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.