Tyhjä syli

Tyhjä syli Kirjoittanut Saima Harmaja

Oi lapsi, loputon on matka luokses,

sylissä tyhjyys ikävöijäs käy.

Kumartuu koivu, levotonna vuokses,

ja kielo kysyy: miks’ ei häntä näy?

Jo ruusupensas nupulla on, kallis,

ja helmaansa sua nurmi odottaa.

Oi suveni, min saapuvan ei sallis

vain pimeys, mi mua vainoaa,

taas minuun käännä ihme silmiesi,

tuo taivaansyvyys, jonka valoon jäin.

Jo suloutes sydämeeni pesi

kuin näkymätön lintu livertäin.

Lähde: Harmaja, Saima 1936: Hunnutettu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.