Työttömyys

Työttömyys. Kirjoittanut Emil Lindahl

Lapsuuteni kauhu-uni – putoaminen

ammottavaan tyhjyyteen –

on toteutunut.

Iäisyyden takaiselta tuntuu päivä,

jolloin jäin ansiotyötä paitsi, –

jolloin minut sysättiin kuilun reunalta alas

yhteiskunnan ja elämän ulkopuolelle,

säälin ja armon varaan.

Kuin unessa

näen itseni airottomassa ruuhessa

myrskyn heiteltävänä.

Ranta pakenee yhä

ja sen mukana pelastuksen mahdollisuus.

Nauraen aukoo syväri ammottavaa kitaansa,

Se tietää saavansa aterian,

ellei ihmettä tapahdu.

– – –

Tänään samaa kuin eilen

ja lukemattomina muina päivinä:

Mistään ei tule mitään!

Kukaan ei tarvitse ketään!

Mitä sanon minä taas

rakkaille, odottaville omaisilleni?

Lähde: Lindahl, Emil 1937: Nouse, aurinko. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki.