Työtön
Työtön Kirjoittanut Kaarlo Hammar |
- Hän katua kiertävi ees ja taas
- kuin eksynyt ilman määrää.
- Hän yksin on toimeton, joutilas,
- muut kaikki kun puuhaa ja häärää.
- Työpaikalta toiseen hän taivaltaa,
- sama aina on vastaus: työtä ei saa.
- On ryysyissä lapset, ja kylmä on sää,
- ja vaimo on sairas ja heikko.
- Suden vaanivan lailla piirittää
- nälän kalpea, kauhea peikko.
- Ei puodista velaksi ruokaa saa –
- kuka köyhälle luottoa uskaltaa!
- Papin palkaksi röyhkeä ryöstömies
- rahat kiskoi viimeiseen lanttiin.
- On kylmä ja autio kotilies,
- kalut kaikki on kannettu panttiin.
- Ei sänkyä poloisten maata, ei,
- sen isäntä vuokran maksuksi vei.
- Mies kulkee ja kulkee ja kulkee vaan,
- on kuume, mut pakkanen jäätää.
- Ei kotona ruokaa, ei puitakaan,
- ja isäntä uhkaa häätää.
- Jos jaksaisi jouluun – mut talvi se on
- niin pitkä ja kolkko ja armoton.
- Kuin haamu hän hoippuen taivaltaa
- ja tallaa talvista lunta.
- Sana kankea rinnasta esiin saa:
- ”Oi onneton yhteiskunta!”
- Lie kirous ollut, mi kuoli pois.
- Kuka köyhän tuskia kuulla vois.
- Sinä iltana hukkaan vuoteltiin,
- isä tullut ei kotiin yöksi.
- Hän muisteli vaimoa, lapsia – niin
- epätoivoon se kurjan syöksi.
- Ja aamulla uutinen kauhea ties:
- naru kaulasta metsästä löydettiin mies...
Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.