Työmiehiä kaatui kahdeksan
| Työmiehiä kaatui kahdeksan Kirjoittanut Lauri Letonmäki |
- Tulet paukahti edessä rahvahan
- ja alkoi taistelu avoin.
- Työmiehiä kaatui kahdeksan
- veren tahriman riistan tavoin.
- Talonpoiat ja poliisit, myös nimismies
- ne ampuivat päin pinon takaa.
- Väki hätkähti, häilähti myös ken ties,
- eessä kuolemanvaara on vakaa.
- Mut ennenkään ei väistänyt kai
- ole lahtarikaartia kansa.
- Sala-ampuja pian sen tietää sai
- ja tuntea tuoreeltansa.
- Työn joukon on voima ja valta on sen,
- vara sillä on armokin antaa.
- Ei kosta se, vaikka jo toverien
- veri kasteli maantien santaa.
- Talonpoiat ja poliisit, myös nimismies
- pinon suojasta tuotiin ja pantiin
- kuin koirat kiinni ja tuomio ties,
- että tyytykööt armon-antiin.
- Hyvät herrat, te älkäätte himoitko noin
- työmiestenne kallista verta.
- Työn joukot ne armon antaa voi,
- vaan ne suuttua voi myös kerta.
- Tien hiekassa virui kahdeksan,
- vaan herrat sai armon, sen arvaa!
- Vielä pisara mahtuisko maljahan,
- jumalauta, se on epävarmaa!
Lähde: Letonmäki, Lauri 1918: Ohjelmarunoja: 2:nen vihko. Tampereen työväen sanomalehti o. y., Tampere.