Tuska (Vala)

Tuska.

Kirjoittanut Katri Vala


Sydän, sinä vääntelehdit
kuin venhe aallokossa.
Ylös, alas, ylös, alas.
Venhe, sukella syvälle,
siellä on rauha näkinkenkien keskellä,
himmeät, vihreät äärettömyydet,
merililjaketo ja liukuvat lyhdyt.
Venhe, sukella syvälle!
Mustien kuusien lomassa
riippuu kuun valkea tikari.
Mikä lepo painaa sen terä,
kapea ja kasteinen,
sydämen kuumaan tuskaan.
Vedet sulkeutuvat solisten,
suuret vedet suhisevat
uppoavan venheen yllä.


Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.