Turkkilaisten Oikeuus

Turkkilaisten Oikeuus.

Kirjoittanut anonyymi


Turkkilainen kauppias lähetti tavaroita uskottavan kuljettajan myötä edellänsä Smyrnan kaupunkiin, ja aikoi itse joutua sitä myöden jälissä kuin muut asiat antaisivat; mutta tauti tuli päälle ja viivytti häntä jonkun ajan. Mitäs kameelin ajaja? jo, luulten isännän kuolleeksi, kosk’ ei häntä kuulunut määrätyllä ajalla, rupesi hän itse isännän virkaa pitämään, puettiiksen kallisten vaatteeseen ja teki omaa kauppaansa toisen tavaralla. Taudista parattuansa riensi oikia isäntä sinne, näki tavaraansa kerkiämiseen myytävän, ja kameelin ajajan hallitsevan sitä aivan omanansa. Päälliseksi oli hän taudin aikana kuluttanut sekä vaattenja, että myös myötä pidetyt rahansa hyvin vähään, jollei aivan loppuun. Omaansa tahtoessa kuljettajana sai hän ensin pahoja puheita, ja ennen pitkää veti tämä uutisrikas isäntänsä Kadin, selläisen Tuomarin, eteen. Tääll’ ei ollut isännällä mitään vahvaa todistusta muuta kuin parempi käytös ja tarkemmat tiedot kaukaisissakin asioissa; niin että Kadi jo epäilyksessä aikoi asian päättämätä päästää heidät pois, käskikin ulos, mutta heidän juuri ovesta mennessä, huusi hän yhtäkkiä: ”kuuleppas kuljettaja!” tämä käänsikin vanhan tavan jälkeen päätänsä, josta Kadi sai täyden päätöksen hänen vääryydestänsä, ja siis päätti omaisuuden oikialle isännälle takasin; mutta väkivallan tekiä myytiin orjaksi.


Lähde: Maamiehen Ystävä 30.11.1844.