Tunnelmat

Tunnelmat.

Kirjoittanut Georg Brandes

Kuin pilvi liitää

halk’ ilmojen vain,

niin tunnelmat kiitää

mun sielussain.

Nyyhkii ja vaipuu,

nousee ja kaipuumielin

ne kulkee,

kun sulokuvat

ilmautuvat

kätköistä, joihin

sielu ne sulkee –

ainoat, jotka on jäljellä mulla

Ah, jospa saattaisi päivä tuo tulla,

jolloinka syämeni sulkea voisin,

kahlehet loisin,

joihinka kaiken sen kammitsoisin,

mi sisälläin joka päivä nyt liikkuu –

voi, vähän hyötyä tuost’ olis vainen,

uudelleen havahtuis sydän öisin,

taas ikävöisin

rauhatta, kunnes leimuavainen

syämeni päätökset kaikki nuo voittais,

myrskyten taas joka kielensä soittais.

Lähde: Maailman lyriikkaa: runosuomennoksia. 1922. Aarni Kouta. Otava, Helsinki.