Toivo (1877)

Toivo. Kirjoittanut F. F. Brummer

Kun ihmis lapsi on murheissaan,

Ja sydän sortuvi tuskissaan;

Kun mailman myrskyt ne raivoaa,

Oi, mistä hoivan hän saa?

Pois unet haihtuvi kultaiset,

Kun lasna mull’ ol’ niin herttaiset.

Nyt elon viimat ne viiltelee,

Ja riemut pois rientelee.

Ms enkel vainen on rinnassain,

Jon Luojan armosta luoksein sain.

Se syömmen laulavi lepohon.

Tää enkel – Toivo se on.

–rr. [F. F. Brummer]

Lähde: Keski-Suomi 6.10.1877.