Wikiaineisto

Ero sivun ”Siitä suuresta surkeudesta, joka Suomessa oli v. 1714 ja 1715” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Siitä suuresta surkeudesta, joka Suomessa oli v. 1714 ja 1715
 
Jaajaajoo (keskustelu | muokkaukset)
202 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Siitä suuresta surkeudesta, joka Suomessa oli v. 1714 ja 1715
|alaotsikko=
|tekijä=Gabriel Calamnius
|huomiot=
}}
 
: Muukalainen muulta maalta,
: Venäjältä vierahalta,
: Meidän maalla matkustaissa,
: Tuimuudella tultuansa,
: Söi siat sikiöinensä,
: Karitsat kapehinensa,
: Kanat kaikki karisteli,
: Kukon poijat kuristeli,
: Löysi lehmät, löysi leivät,
: Havitteli härkälaumat,
: Veipä hevot heinikoista,
: Varsoinensa vainioista,
: Pani kaikki kartanoissa
: Peri puulle puhtahalle.
 
: Lapsi parat laattialta,
: Imeväiset istualta,
: Pojat äitin polven päältä,
: Piiat pienet tuolta täältä,
: Otti oi! oi! orjiksensa,
: Ainoisiksi aljoiksensa;
: Vaimot vallitsi väkisin,
: Kaunihimmat kaiketikkin,
: Sydämmellä surkialla,
: Miesten mielellä pahalla.
: Vanhimmaiset valkiahan
: Pani pahoin paistumahan,
: Kädet köytti kiintiästi,
: Kapaloitsi kalvosista,
: Seljän päälle singotteli,
: Piiskallansa pingotteli,
: Kysyi: kussa kukkarosi,
: Hohtavaiset hopiasi,
: Kussa kullat kirkkahimmat,
: Kalut kussa kallihimmat,
: Kussa kaikki kattilasi,
: Kussa tiskisi tinaiset,
: Kussa punainen pukusi,
: Varsin juhlavaattehesi! –
: Veden vääntääpi verisen
: Selkiöistä silmistäni,
: Hi’en hiuksista hioopi,
: Poskipäästä pusertaapi,
: Muistuessa mieleheni
: Vihollinen venäläinen,
: Kuinka muodolla monella
: Vaati aina vaivaisilta
: Tavarata taipumatta,
: Omaisuutta ostamatta.
: Mikä virkois vihdoin siitä,
: Mikä kuoli kurjan lailla! –
 
: Korvessa oli kotomme,
: Maantiellä majasijamme.
: Kirkkotiemme kivistöllä,
: Metsän petojen pesillä,
: Karhut kanssakumppanimme,
: Pyry päiväpaistehemme.
: Ei mieli mesiä tehnyt,
: Kylki kuuta kasvattanut
: Pahan pakkaisen käsissä,
: Kovan ilman kouratessa,
: Pahimmissa päivissämme,
: Hengen hädäss’ heltehessä;
: Moni heitti henkensäkin,
: Vaipui poijes varvikkohon,
: Kuoli korpehen kovahan,
: Kankahalle kaatui maahan.
: Ruoka oli ruumenista,
: Puista purtava kovista,
: Oljesta oma osamme,
: Petäjästä pellon siemen,
: Karvas leipä lehdiköltä,
: Mämmi männystä mäeltä,
: Suosta suolat, suurusjauhot,
: Varsin vehoista valitut,
: Vesi säätty särpimeksi,
: Sinukka sianlihaksi!
: Sudet viimein suostuit meihin,
: Pyysit päällemme poloisten,
: Monta pientä pehmokaista,
: Vaivaista vaeltavaista
: Söivät lasta laitumella,
: Täytit täytten miesten päälle.
: Viisi muuta vitsausta,
: Joit’ en saattane sanoa,
: Oli meillä orpanoilla
: Kovan Herran koston alla.
 
: Auta ainoinen Jumala,
: Päästä päivistä pahoista!
 
 
{{Väinölä}}
 
[[Luokka:Gabriel Calamnius]]
[[Luokka:Runot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikisource.org/wiki/Siitä_suuresta_surkeudesta,_joka_Suomessa_oli_v._1714_ja_1715”