Ero sivun ”Alppimetsästäjä” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Alppimetsästäjä Sata runoa -kokoelmasta
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Alppimetsästäjä
|alaotsikko=
|tekijä=Friedrich Schiller
|huomiot=
}}
 
: Sääli toki kauris rukkaa!
: Kauris on niin suloinen,
: syö ja nyhtää nurmen nukkaa,
: puron luona leikkien.
: »Äiti, äiti, miehen teille
: ajoon tahdon tuntureille!»
 
: Voisit ennen karjaa kaita,
: hauska torveen toitottaa!
: Kellot kilkkuu pitkin maita,
: metsä huohuu, humajaa.
: »Äiti, äiti, miehen teille
: pilviin tahdon tuntureille!»
 
: Miks et kukistas sa huoli?
: Vienosti ne hymyää.
: Vuorten viluun kukat kuoli,
: kolkot huiput peittää jää!
: »Kirjokukat, tiedänhän ne,
: äiti, äiti, en jää tänne!»
 
: Läksi poika ajoon riistan,
: pois hän syöksyy veikaten,
: hurmoksissa hurjan kiistan
: häälyy yli kuilujen.
: Kilpaan käyden tuulen kanssa,
: kauris karkaa makuultansa.
 
: Kaljun rinteen kallioita
: kapuaa se kepeään,
: pelkäämättä onkaloita
: siukuu yli iljenjään.
: Mutta hurjapää ei huoli,
: seuraa kädess’ surmanuoli.
 
: Nyt se vuoren huippuun häätyy,
: viime kielekkeelle jää;
: kuilun partaalle se päätyy,
: pakoon pääsyä ei nää.
: Eessä surma, syvyys huima,
: takaa tulee urho tuima.
 
: Tuskan silmin vaiti rukka
: kovaa miestä rukoilee;
: turhaan, jo sen perii hukka,
: hän jo tähtää, – Hipaisee? –
: Vaipuu jousi! – Rotkelmastaan
: Vuoren-Ukko tulee vastaan.
 
: Hätääntyneen Halliparta
: surman suusta pelastaa.
: »Turmantuoja, teilläs karta
: Lumilinnaa rauhaisaa!
: Ihmisten on maassa majat;
: mitä meidän karjaa ajat?»
 
 
'''Lähde:''' [[Valter Juva|Juva, Valter]] 1926 [1916]: ''Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta''. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.
 
[[Luokka:Friedrich Schiller]]
[[Luokka:Runot]]
[[Luokka:Valter Juva]]