|
ME NIKOLAI Ensimmäinen, Jumalan armosta, Keisari ja Itsewaltias yli Wenäjänmaan. Suomen Isoruhtinas etc. etc. etc.
Teemme tiettäwäksi; että Me, siitä tehdyn osotuksen mukaan, waiwaisten-holhouksestawaiwaistenholhouksesta Suomen Isoruhtinanmaassa olemme Armossa nähneet hywäksi asettaa, niin kuin seuraa:
I Art.
Jokaisen seurakunnan tulee holhota omat köyhänsä ja waiwaisensa ja sen tähden myös pitää waaria:
a) että kukin seurakunnan jäsen, joka tarpeellista elätystä kaiwaten kärsii putosta ja siis on luet-tawaluettawa sellaisten hädän-alaisten ja apua tawitsewain sekaan, jotka tästä edespäin 20:nessä §:sä tarkemmin mainitaan, – tulee seurakunnan yhteisellä huolenpidolla siellä autetuksi tarpeelli-sentarpeellisen eläkkeen saantoon; kuitenkin älkööt työhönkykenewät köyhät toiwoko apua muulla ta-wallatawalla, kuin wasten welwollisuutta sen edestä, woimainsa jälkeen, tekemään soweljasta työtä; ja
b) että köyhät lapset niinmyös ala-ikäiset isättömät ja äidittömät lapset warustetaan eläkkeellä ja ynnä tarpeellinen waari pidetään heidän ylöskaswattamisestansa kelpo- ihmisiksi.
2 §.
3 §.
Kuin maantila eli yksi taikka useammat kyläkunnat owat kaupungin kanssaseurakunnaksi yhdis-tyneet, pitää niiden tilain, elleiwät jo kuulu johonkuhun waiwaishoitokuntaan, taikka kaupungin kanssa taikka siihen kirkkokuntaan maalla, johon ne hallituksensa suhteen kuuluwat, itsensä yh-teiseenyhteiseen waiwaisten-holhoukseen yhdistämän taikka myös, jos ei siitä hywätahtoisesti suostuttaisi, pantakoot, johonkuhun näistä waiwaishoitokunnista, josta läänin guwernöörin tulee säätää. Waan missä erinäiset kaupungin ja maan seurakunnat kuuluwat samaan pastoraattiin, pitää niiden kunkin itsensä myös oleman erinäisenä waiwaishoitokuntana.
4 §.
Jos yksi eli useammat emäkirkon alaiset kappelikunnat tahtoisiwat yhteiseen waiwaistenhoitoon, joko keskenänsä taikka epäpitäjään kanssa, saawat he siitä erittäin suostua, kuin seurakunnat kuuluwat samaan lääniin. Jos ne eri lääneihin kuuluwat ja sellainen suostumus niiden wälillä on tätä-ennentätäennen siaa saanut, pysyköön se edespäinkin woimallisena, jos niin tahtowat.
5 §.
Waiwaisten holhous toimitetaan jokaisessa waiwaistenhoitokunnassa eri direksionilta eli hallituk-seltahallitukselta, jossa on Esimies ja Jäseniä, ollen jäsenten luku muutoin määrättäwä waiwaishoitokunnan eri tarwetta ja asianhaaroja myöten, waan kuitenkin pitää heitä wähinnänsä olla kaupungeissa kuusi ja maalla neljä
Tämä hallitus on ylipään welwollinen, seuraten tässä asetuksessa säättyjä perustuksia ja mitä seu-rakunnanseurakunnan erittäin määrääwät, sääntelemään waiwaisteholhousta hoitokunnasta, waarinpitämään siihen kuuluwista laitoksista, ylöskantamaan ja hallitsemaan waiwaiskassaan tulewia waroja, pe-räänkatsomaanperäänkatsomaan että waiwaiset saawat tarpeellisen elätyksen, holhouksen ja awun, niin että ker-jäämisetkerjäämiset mahtawat estettää, niin kuin myös että waiwaishoitiolta holhottawat lapset tuleewat tarpeellisesti peräänkatsotuiksi käytäntönsä suhteen, saawat sen jumalisen taidon, jonka tulee edespäin tehdä heidät hywiksi sekä kristityiksi että kanssaporwareiksi ja nauttiwan sen opetuk-sen, joka wastaa heidän tulewaisen elinkeinonsa waatimuksia; tullen hallituksen muutoin pitää waaria siitä, että ne eteenkirjoitukset, jotka waiwaisholhouksesta owat annetut, tarkasti seura-taanseurataan, ja kussa niiden laiminlyöntö hawaitaan, toimitetaan sen ojennettawaksi.
6 §.
Kaupungissa, jossa yksi eli usiammat seurakunnat löytywät, olkoon kirkkoherra kustaki seura-kunnasta eli joka hänen siaisensa kirkkoherran wirkaa tekemään on säätty, se wanhin muista alal-lisista papismiehistä, poliisimestari, missä sellainen on asetettuna, taikka myöskin pormestari, ja kusta kaksi sellaista löytyy, se heistä, jolla likeisin peräänkatsonto on hywän järjestyksen ylläpi-tämisestäylläpitämisestä kaupungissa, taikka Ordningmanni ja kaupungin lääkäri eli kaupungin kirurgi, missä sellaisia palwelusmiehiä on kaupungille otettu – alaisina jäseninä köyhäinholhous-hallituksessaköyhäinholhoushallituksessa. Muut jäsenet wallitaan seurakunnalta yhteisessä kirkonkokouksessa; mutta hallitus walitsee jou-kostansajoukostansa esimiehen, kuitenkin ainoasti kolmeksi wuodeksi kerrallansa, taikka, ellei walittu ole hallituksen alinomaisia jäseniä, niin pitkäksi ajaksi, kuin hän, 13:ta §:ia myöten, hallituksella olisi wirkailewa. Älköön se Jäsen, joka esimieheksi walittu on, tästä wirasta ilman laillista estettä it-sensäitsensä luowuttako.
Jos ken tästä §:sa sanotuista jäsenistä waiwaihoidin-hallituksessawaiwaihoidonhallituksessa eli lyhemmän ajan nauttii jouti-laisuuttajoutilaisuutta siitä palwelustoimituksesta, jonka wuoksi hän on hallitukseen astunut, olkoon hänen palweluksensa tekiä sillaikaa siellä jäsenenä.
7 §.
Maalla olkoot seurakunnan kirkkoherra, eli kirkkoherran wirkaa tekewää, alallisena esimiehen waiwaishoito-hallituksessawaiwaishoitohallituksessa, sekä emäseurakunnassa että kappelin seurakunnissa, missä yksi taik-kataikka usiammat kappeliseurakunnat owat erinäisiä waiwaistenholhouskuntia, welwollisuudella että myöskin kappelin seurakunnissa, niin usein kuin muut toimitukset sen myötenantawat, ja erin-omaitenerinomaiten 28:nen §:in jälkeen tehtäwistä wuotuisista waiwaishoidon sääntelemyksissä johdatta-maajohdattamaa hallituksen keskustelemuksia. Kirkkoherran poissaollessa pitäköön wiimeksisanotuista seu-rakunnissaseurakunnissa kappelin pappi eli hänen siaisensa esimiehen toimitusta. Jäsenet walitaan seurakunnal-taseurakunnalta, yhtähywin waarinottain että, useampain seurakuntain ollessa yhteen waiwaisholhoukseen yh-distettyinäyhdistettyinä, aina joku jäsen walitaan jokaisesta seurakunnasta.
8 §.
Missä kaks’ eli useammat kappelikunnat, niin kuin 4:s § sallii, owat yhteiseen waiwaishoitoon yhdistyneet, pitäköön, kirkkoherran poissaollessa, se kappelin- pappi esimiehyyttä waiwaishoidon hallituksessa, joka sellaisessa waiwaishoitokunnassa on kauemmin alallista papinwirkaa tehnyt.
9 §.
Että waiwaisten holhous taitakoon toimitettaa niin siewästi ja warmasti kuin tarwitaan, pitää jo-kajoka waiwaishoitokunta jaettaa wisseihin piirikuntiin, joiden luku ja laweus seurakunnilta itseltänsä määrättäköön, maalla joko kinkerikuntain jälkeen taikka muulla tawalla.
Kullekin piirille walitaan päällysmies, joka sen sisällä asuu, kernaimmin waiwaishoito-hallituksen omista siihen walituista jäsenistä, niin pitkältä kuin niiden luku myötenantaa, saaden ilman sitä waiwaishoidon-hallitus, jos siinä tarpeelliseksi nähdään, säätää yhden eli toisen päälleluotetta-wanpäälleluotettawan persoonan, päällysmiehelle awuksi. Waiwasten likeisin peräänkatsomus piirikunnissa on pi-dettäwäpidettäwä näiltä päällysmiehiltä, joiden tullee toimet kolmet wuotta perätysten harjoittaa tätä toi-mitusta ja siinä, waarinottain waiwaisholhoukselle wahwistettuja yhteisiä säänteitä, tarkasti täyt-täätäyttää heille waiwaishoidon hallitukselta annettuja eteenkirjoituksia. Ja pitää kansan tiedoksi wai-waishoitokunnanwaiwaishoitokunnan kirjoissa kuulutettaman, kutka päällysmiehiksi owat walitut ja mitkä piirikun-nanpiirikunnan heillen owat määrätyt.
10 §.
Otollinen jäseneksi waiwaishoidon hallitukseen ja piirikunnan päällysmieheksi, olkoon jokainen hoitokunnassa werolliseksi kirjoitettu ja asuwa mies, joka on kiintiän omaisuuden haltia, eli asu-kasasukas kruununtilalla, jokainen säätypersoona ylipään, omaisuuden hallitseja, arrentimies, lampuoti, porwari, rawinnonkauppias ja kaupungin eli pitäjän hantwerkkari, joka on lailliseen ikään tullut ja muutoin pidetään yhteisesti päällenluotettawana.
11 §.
|
