Tikitin takitin kello käy...

Tikitin takitin kello käy... Kirjoittanut Alpo Noponen

Tikitin takitin kello käy,

sekunnit pienet sen vikkelä pirta

tunneiksi, päiviksi, viikoiksi lyö;

niistä se syntyvi vuosien virta.

Tikitin takitin, oikein jaa

aikasi kallis ja oikein käytä,

kaikki tehtäväs hetkelleen

kellon tarkkuudella sa täytä!

Tikitin takitin, aika ei

verkkaista varro, poikani rakas;

mennyttä hetkeä milloinkaan

kenkään ei sulle lahjota takas’.

Tikitin takitin kello käy...

Sulla on elosi kultainen aamu,

päivän vaivoja tunne sa et,

outo on illan huolien haamu.

Tikitin takitin kello käy...

Päivä syntyy ja vaihtuu yöhön;

aamun kummulta kuljet sa

laakson taisteluihin ja työhön.

Tikitin takitin kello käy,

rattaat, pontimet kunnossa kun on;

varten tointasi vastaista

voimia vaalia täytymys sun on.

Tikitin takitin kello käy,

kun se on puhdas ja vireihin luotu;

ehjänä, kirkasna sykkiä

sunkin sielusi olkohon suotu!

Nuoruuden muistoksi, 1912.

Lähde: Lausuntarunoja nuorelle väelle: lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa. 1958. Neljäs painos. Toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen. Somistanut G. Paaer. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.