Tikitin takitin kello käy...

Tikitin takitin kello käy...

Kirjoittanut Alpo Noponen


Tikitin takitin kello käy,
sekunnit pienet sen vikkelä pirta
tunneiksi, päiviksi, viikoiksi lyö;
niistä se syntyvi vuosien virta.
Tikitin takitin, oikein jaa
aikasi kallis ja oikein käytä,
kaikki tehtäväs hetkelleen
kellon tarkkuudella sa täytä!
Tikitin takitin, aika ei
verkkaista varro, poikani rakas;
mennyttä hetkeä milloinkaan
kenkään ei sulle lahjota takas’.
Tikitin takitin kello käy...
Sulla on elosi kultainen aamu,
päivän vaivoja tunne sa et,
outo on illan huolien haamu.
Tikitin takitin kello käy...
Päivä syntyy ja vaihtuu yöhön;
aamun kummulta kuljet sa
laakson taisteluihin ja työhön.
Tikitin takitin kello käy,
rattaat, pontimet kunnossa kun on;
varten tointasi vastaista
voimia vaalia täytymys sun on.
Tikitin takitin kello käy,
kun se on puhdas ja vireihin luotu;
ehjänä, kirkasna sykkiä
sunkin sielusi olkohon suotu!

Nuoruuden muistoksi, 1912.


Lähde: Lausuntarunoja nuorelle väelle: lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa. 1958. Neljäs painos. Toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen. Somistanut G. Paaer. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.